Urheiluvammojen hoidossa ratkaisee nopea ensiapu

Kun urheillessa sattuu, nopea ensiapu voi pienentää seurauksia huomattavasti. Erityisen huolellisesti pitää hoitaa kasvuikäisten vammat.

Urheiluuun kuuluu vauhti ja voima, ja vammoja on vaikeaa täysin välttää. Erityisen paljon kolhuja tulee kontaktilajeissa, mutta nilkka saattaa nyrjähtää tai polvi kipeytyä vaikkapa kuntolenkillä. Niin venähdyksiin kuin törmäyksiinkin tärkeintä on nopea ensiapu. Ripeä toiminta voi huomattavasti rajoittaa vauriota.

Tärkeintä on muistaa neljä K:ta, eli kylmä-koho-kompressio-kevennys. ”Kylmä vie kipua pois, vähentää verenvuotoa ja kudosnesteiden vuotamista kudoksiin. Koho tarkoittaa, että kolhun saanut kohta tulisi nostaa ylöspäin, mikä myöskin vähentää vuotoja. Kompressio tarkoittaa painoa, eli laitetaan jokin paino, kuten kylmäpakkaus vamman päälle ja puristusside pitämään se paikallaan. Ja viimeisenä sitten pitää muistaa, että esimerkiksi vääntyneen jalan päälle ei saa varata painollaan”, ohjeistaa fysioterapeutti Jari Pylvänäinen.

Pylvänäinen on erikoistunut urheilijoiden alaraajavammoihin ja toimii myös nuorten jalkapallomaajoukkueiden fysioterapeuttina. Hän on moneen kertaan nähnyt oikean hoidon vaikutuksen. ”Nopea ja osaava ensiapu saattaa lyhentää toipumisaikaa useilla viikoilla.”

Huolellinen kotihoito nopeuttaa toipumista

Jos vamma ei vaikuta kovin pahalta, ensiavun jälkeen vauriota hoidellaan kotona levolla, kylmäkääreellä ja kevyellä venyttelyllä. Pylvänäinen huomauttaa, että venyttely ei saa aiheuttaa kipua. ”Jos oireet eivät helpota, aikuisen pitää lähteä tutkituttamaan vammansa ammattilaisella muutaman päivän sisällä.”  

Kasvuikäinen tulee lähteä vielä vastaanotolle paljon nopeammin. ”Kun kasvulinjat ovat auki, luut ovat usein heikommat kuin kireät jänteet ja lihakset. Tällöin esimerkiksi lihas voi repeytyä kiinnityskohdastaan ja samalla voi irrota pala luuta.”

Aikuisella puolestaan voi helpommin katketa esimerkiksi nivelside. ”Eri ikäisillä voi samanlaisesta kolhusta seurata aivan erilainen vamma. Niinpä myös hoito voi olla täysin erilainen”, Pylvänäinen huomauttaa.

Pylvänäinen harmittelee, että moni viivyttelee lähtöä vastaanotolle. ”Saatetaan ajatella, että on turha mennä lääkäriin ennen kuin ruhjeet ovat selkeästi näkyvissä. Voimakas kipu on kuitenkin aina peruste käydä lääkärissä. Kun aikaa kuluu, oirekuvio voi muuttua sekavammaksi ja se vaikeuttaa diagnoosia ja hoitoa.”

Rasitusvamma syntyy ajan mittaan

Rasitusvammat kehittyvät yleensä hitaasti ja siksi niitä voi olla vaikea havaita.  ”Jos kipu lisääntyy rasituksessa ja estää normaalin harjoittelun, on syytä lähteä vastaanotolle. Leposärky ja turvotus ovat myös selkeitä syitä käydä lääkärissä. Nuorten kohdalla kuulee jokus puhuttavan kasvukivuista, mutta ei sellaista oikeastaan ole. Tällaiset oireet viittaavat johonkin vaurioon.”

Pylvänäinen korostaa, että rasitusvammojen kohdalla on selvitettävä vaivan syy, jotta ei hoideta vain oiretta. Jos syy on hoitamatta ja oireiden kadottua palataan treeneihin, oireet usein palaavat. ”Esimerkiksi kantapääkivut voivat johtua pohjelihaksen kireydestä ja polvikivut puolestaan saattavat johtua liian heikoista tai kireistä reisilihaksista. Hoito-ohjeiden tulee olla asiantuntevia ja täsmällisiä, jotta lihasharjoittelu tai venyttely kohdistuu oikein. Rasitusvammoissa pelkkä lepo ei hoida oireen aiheuttajaa.”

Pylvänäinen muistuttaa myös lämmittelyn ja treenien välillä tehtävän hyvän lihashuollon merkityksestä. ”Se antaa suojaa sekä tapaturmia että rasitusvammoja vastaan. Ja toki myös parantaa suoritusta.”

Jos lihashuolto on hoidettu hyvin, kivut johtuvat hetkellisesti pituuskasvusta ja tilanteeseen nähden liiallisesta kuormituksesta. ”Nuoren kasvaessa pituutta luut venyvät ennen lihaksia ja jänteitä, jolloin kasvuikäisen lihasten lähtö- ja kiinnityskohtiin kohdistuu voimakasta vetokuormitusta”, Pylvänäinen sanoo.

Kasvuikäisen rasitusvammat

Rasitusvammat ovat kasvavailla lapsilla ja nuorilla yleisempiä kuin vakavat tapaturmat. ”Urheillessa sattuvat kolhut ovat kasvuikäisillä yleensä lieviä. Kun nuoret kasvavat isommiksi, tilanteisiin tulee enemmän vauhtia ja törmäysvoimaa ja silloin tapaturmat aiheuttavat isompia vahinkoja”, sanoo fysioterapeutti Jari Pylvänäinen.

Pylvänäisen mukaan lasten rasitusvammojen suurin syy on “kaikki mulle heti ajatelussa”. Tämä ajattelu ei välttämättä ole niinkään nuoresta lähtöisin, vaan taustalla saattaa olla valmentajan liian kova tuloshakuisuus tai vanhempien odotukset. ”Ongelma on siinä, että moni lapsi urheilee ohjatusti paljon, mutta silti liikkuu liian vähän. Kun omatoiminen liikkuminen jää arjessa liian vähäiseksi, perusliikuntataidot eivät kehity ja nuorella ei ole kunnon pohjaa kovatehoiseen treeniin.”

Tällaista perusliikuntataitojen ja kunnon puutetta oli Pylvänäisen mukaan nähtävissä jo 15 vuotta sitten, mutta ei yhtä laajasti kuin nykyisin. Hänen mukaansa harjoittelun tavoitteellisuudessa ei ole mitään vikaa, mutta ohjatuissa treeneissä tulisi ottaa huomioon yksilölliset ominaisuudet ja esimerkiksi kasvuvaihe. ”Urheilussa ei toimi “kaikille samassa suhteessa” -ajattelu, koska valmiudet ovat erilaiset. Tasoryhmiä tarvitaan, sillä väärän tasoisissa ryhmissä vammojen todennäköisyys kasvaa”, Pylvänäinen tiivistää.

Teksti: Johanna Paasikangas-Tella

Jomo Ice kylmägeeli urheiluvammoista johtuvaan lihas- tai nivelkipuun
Jomo Ice pikakylmäpussi urheiluvammoihin, venähdyksiin ja nyrjähdyksiin
Jomo Ice roll-on niska- ja hartiaseudun kipuun, sopii myös urheilun ja lihasrasituksen jälkeen