Avantouinti on elämäntapa

Tytti Uljala harrastaa avantouintia kerran viikossa. Niskajännitykset ovat jääneet avantoon.

”Taas minä tein sen!” hymyilevä nainen huutaa noustessaan Vantaan Kuusijärven Ulkoilukeskuksen avannosta. Sen jälkeen hän paistattelee vielä hetken laiturilla kirkkaassa kevätauringossa. Tytti Uljalalla, 70, on menossa kuudestoista avantouintitalvi. Nykyään hän käy uimassa puolen minuutin lenkin kerran viikossa, nuorempana hänellä oli tapana käydä paljon useammin. ”Tästä saa hyvän mielen pitkäksi aikaa, eikä kukaan voi ottaa sitä pois. Sekä keho että mieli piristyvät.”

Avantouinnista apua kipeille polville

Tytti Uljala koki työvuosinaan saavansa apua avantouinnista nimenomaan kipeisiin polviinsa, jotka olivat reistailleet jo kolmekymppisestä lähtien. ”Kipu ei kokonaan lähtenyt mutta helpotti aina hetkeksi. Myös niskajännitykset jäivät avantoon.”

Nykyään eläkkeellä oleva Uljala tuntee olonsa terveeksi ja nauttii avantouimarien sosiaalisesta verkostosta. ”Avantouinti on elämäntapa. Avannolla tapaa jatkuvasti uusia ihmisiä, ja me konkarit pidämme paljon yhteyttä myös uintiharrastuksen ulkopuolella.”

Kuusijärven avannolle ilmestyy lisää uimareita, joita Uljala tervehtii iloisesti. Sen jälkeen hän tassuttelee rauhallisesti paljain jaloin lumista rinnettä ylös kohti pukukoppia.

Tytin vinkit avantouinnin aloittelijalle

Aloita uintiharrastus jo syksyllä. Totuttele kylmenevään veteen vähitellen ja kerää rohkeutta.

Päätä, että uskallat. Veteen kannattaa kävellä suoraan eikä jäädä laiturille pohtimaan asiaa. Kun päättää uskaltaa, veteen on helppo mennä.

Ihon täytyy tottua ulkoilmaan ennen avantoon pulahtamista. Jos tulet saunasta, tassuttele laiturilla hetki ennen pulahdusta ja myös hetki uinnin jälkeen.

 


Tytti Uljala viipyy avannossa puoli minuuttia kerrallaan. ”Kun päättää
uskaltaa, veteen on helppo mennä.”

Lue aiheesta lisää: Avantouinti virkistää ja vahvistaa

Teksti: Hanna Vilo
Kuva: Susa Junnola