Nenäkin kaipaa hoitoa

Kuivuus, tukkoisuus ja pienet nenäverenvuodot ovat tuttuja vaivoja melkein kaikille. Oikealla hoidolla niistä voi usein päästä eroon.

Kotona hoidetaan usein pieniä flunssan oireita. Sairauksien ja hoitojenkin seurauksena nenä voi olla kovilla ja oirehtia monin tavoin.

”Ylähengitysteissä ja nenässä voi olla esimerkiksi allergista nuhaa, virus- ja bakteeri-infektioita sekä rakenteellisia ongelmia. Nenä voi olla tukkoinen tai kuiva tai oireena voi olla myös nenäverenvuoto”, toteaa, korva-, nenä- ja kurkkutautien dosentti, erikoislääkäri Jura Numminen.

 Jotkin krooniset sairaudet, kuten astma, rasittavat usein myös nenää. Esimerkiksi nenäpolyypit ovat astmaatikoilla yleisempiä kuin muilla. Myös monet lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksina esimerkiksi nenän kuivumista, karstoittumista tai jopa nenäverenvuotoa, erityisesti jos niitä käytetään väärällä tavalla. Numminen huomauttaa, että jos esimerkiksi avaavia kortisonisuihkeita suuntaa väärin, sekin voi aiheuttaa kuivumista. ”Suihkeet tulisi ohjata nenän sisällä korvan suuntaan, ei nenän väliseinään.”

 Talvi on kova rasite ylähengitysteille ja tuntuu nenässä. Kun nenän tehtävä on kostuttaa, puhdistaa ja lämmittää hengitysilmaa, aiheuttaa kireä pakkanen sille ylimääräistä työtä. Samaan aikaan yleensä sisäilma muuttuu sähkölämmityksen vuoksi kuivemmaksi, ja sekin ärsyttää nenää.

Nenäsuihkeet ja kannu avuksi

Terve nenä hoitaa Nummisen mukaan yleensä itse itsensä. Mutta silloin kun on ylimääräistä rasitusta ja ilmenee oireita, kannattaa ottaa kotikonstit avuksi. Numminen toteaa, että kätevä tapa vähentää nenän kuivumista on ottaa avuksi esimerkiksi A-vitamiinia tai seesamiöljyä sisältävät nenätipat ja suihkeet.

Toinen yleinen ja helppo konsti on huuhdella nenää apteekista saatavan nenäkannun avulla. ”Nenähuuhtelussa on olennaista, että käytetään haaleaa vettä, jossa on mukana merisuolaa. Huuhteluveden tulisi olla keittosuolaliuoksen vahvuista, jotta se on sopivan lempeä nenälle. Nenäkannu pitää myös pitää puhtaana, jotta siihen ei pääse kertymään pöpöjä, ja kannu saa olla vain henkilökohtaisessa käytössä”, Numminen ohjeistaa.

Jotkut poistavat nenästään karvoja esteettisistä syistä. Tässä Numminen kehottaa varovaisuuteen. ”Nenäkarvoilla on tärkeä tehtävä ensimmäisenä suodattimena. Niihin pysähtyy suuri osa pölystä ja liasta, jota kulkeutuu hengitysteihin. Niitä ei pitäisi turhaan poistaa.”

Neuvot ammattilaisilta

Sopivan hoitokeinon valintaan voi kysyä neuvoja apteekista. On myös tärkeää noudattaa itsehoitotuotteiden ohjeita. ”Ohjeenmukaista käytön aikarajaa ei saa ylittää. Jos esimerkiksi avaavia nenätippoja käytetään liian pitkään, nenä voi ärtyä ja erityisesti tukkoisuus voi pahentua”, Numminen korostaa.

Joskus on myös paikallaan hakeutua lääkäriin. Numminen neuvoo, että jos itsehoito ei auta tai oireet ovat selkeän toispuoleisia, on syytä käydä näyttämässä nenää lääkärille. Esimerkiksi aikuisella toispuoleinen kirkas vuoto saattaa olla oire jostakin vakavammasta ja pienellä lapsella toispuoleinen oireilu saattaa kertoa siitä, että nenässä on vierasesine. ”Lääkäriin tulee hakeutua myös silloin, jos nenässä on sekä tukkoisuutta, verenvuotoa että kipua tai jos hajuaisti heikkenee selvästi.”