Flunssan hoidossa tärkeintä on lepo

Olo on vetelä, nenä vuotaa ja kuume värisyttää. Flunssa oireilee monin tavoin, mutta yhteistä flunssan hoidolle ja siitä toipumiselle on yksi asia – lepo. Jos et lepää tarpeeksi, voivat jälkitaudit yllättää toipilaan.

Flunssa on yleensä harmiton, mutta viheliäinen tauti. Toisilta se vie kaikki voimat ja nostaa kuumeen. Osa taas ei puolikuntoisena tiedä, kannattaisiko olla kotona ja levätä vai yrittää jatkaa elämää entiseen malliin.

Kun flunssa iskee – lepää ja anna kehosi taistella

Lepo on erittäin tärkeää flunssan hyökyessä päälle. ”Jos pääsee heti ensimmäisten oireiden – esimerkiksi päänsäryn, kovan väsymyksen ja kurkun karheuden – ilmaannuttua lepäämään, flunssa saattaa lyhentyä tai jopa talttua alkutekijöihinsä”, Pellon terveyskeskuksen lääkäri Jukka Pätsi sanoo. 

Levon salaisuus on siinä, että ihminen ei sekaannu kehon puolustusmekanismeihin. ”Flunssa on keholle stressitekijä, samoin kuin esimerkiksi kylmyys. Kun ihminen lepää ja näin poistaa muut stressitekijät, keho saa keskittää kaiken voimansa paranemiseen ja flunssaviruksen taltuttamiseen”, Pätsi selventää.

Lämmin juoma sekä tulehduskipulääkkeet ja parasetamolivalmisteet auttavat levon lisäksi. Nenän tukkoisuutta helpottavat keittosuolanenätipat ja nenäsumutteet. Yskänlääkkeet saattavat helpottaa kurkunärsytystä, mutta yskää ne eivät poista.  Flunssan oireita voi lievittää, itse sairaus täytyy vain potea. ”Lääkärin vastaanotolle on syytä ottaa yhteyttä, mikäli ilmenee yleistilan laskua, rintapistosta tai hengitysvaikeutta tai oireet ovat muuten tavanomaisesta poikkeavia. Oireiden pahentuminen uudelleen flunssan ollessa jo parantumassa voi myös olla merkki jälkitaudista, mitä on hyvä selvitellä hoitajan tai lääkärin luona. Oma huoli siitä, ettei kyse ole tavallisesta flunssasta, on myös riittävä peruste yhteydenotolle."

Sydänlihastulehdus on pahin flunssan jälkitauti

Jos flunssasta huolimatta riuhtoo menemään, uhkana on taudin pitkittyminen ja jälkitaudit. Pahin niistä on sydänlihastulehdus, joka voi johtaa jopa kuolemaan. Muita flunssan jälkitauteja ovat silmä-, korva- ja poskiontelotulehdukset sekä keuhkokuume.  Täysin vuodepotilaaksi Jukka Pätsi ei kuitenkaan kehota heittäytymään. ”Olen suositellut potilailleni, että kotona voi vähän puuhastella ja liikkua, jos jaksaa. Täydellinen vuodelepo saattaa huonontaa kuntoa entisestään.”

Flunssan edessä on usein vaikea myöntyä ja muistaa levätä. Pätsi arvelee, että kyse on tunnollisuudesta ja ajatuksesta, että olemme esimerkiksi työpaikalla korvaamattomia. Työpaikoilla flunssaan suhtaudutaan eri tavoin – osa työnantajista vaatii kovempia oireita kuin toiset.  ”Muistan kyllä itsekin, että pätkätyöläisenä sairauslomalle oli vaikeampi jäädä”, Pätsi sanoo.

Flunssa ohi – liiku ja syö terveellisesti

Flunssan ehkäisyn parhaat keinot ovat vanhat tutut – liiku säännöllisesti ja syö terveellisesti. Se vahvistaa kehosi puolustuskykyä ja torjuu myös muita sairauksia. Käsien säännöllinen saippuapesu ja kodin ulkopuolella käsien desinfiointi auttavat nitistämään viruksia. Muista flunssan aikana aivastaa hihaan, käteen tai nenäliinaan. Pese heti kädet ja heitä nenäliina roskiin.  Flunssavirusta ei toisaalta kannata ylettömästi pelätä. Virus leviää myös oireettomista ihmisistä, joten on vain hyväksyttävä, että silloin tällöin pöpö iskee. Kuinka hyvin lääkäri itse toteuttaa ohjeitaan? ”Pyrin kyllä noudattamaan muille antamiani ohjeita, mutta flunssa iskee kerran tai kaksi vuodessa. Olen huomannut, että kun lisään liikuntaa ja katson mitä syön, flunssa tulee harvemmin ja menee myös nopeammin ohi.”

Tunnista flunssan perusoireet:
- aivastelu, nenän tukkoisuus, paineen tunne poskionteloissa, kurkkukipu, yskä
- joskus lihassärky, pääkipu, vilunväristykset ja kuume
- flunssa kestää yleensä 1–3 viikkoa

Teksti: Jenni Leukumaavaara
Kuva: Kaisa Sirén