Folaatti on B-ryhmän vitamiini, jota saamme ravinnosta esimerkiksi vihreistä kasviksista, pavuista, täysjyväviljasta, hedelmistä ja marjoista. Foolihappo on sen synteettinen muoto, jota käytetään vitamiinivalmisteissa.

Folaatilla on keskeinen merkitys elimistön normaalissa toiminnassa. Sitä tarvitaan esimerkiksi solujen jakautumiseen, geenien toiminnan säätelyyn ja veren punasolujen muodostumiseen. ”Folaatin ja foolihapon riittävä saanti on tärkeää erityisesti raskautta suunnitteleville naisille, koska folaatin puute lisää sikiön vaikean epämuodostuman, hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä”, toteaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Heli Malm HUS Akuutin Teratologisesta tietopalvelusta.

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan aikuisten tulisi saada 300 mikrogrammaa folaattia ravinnosta päivittäin. Hedelmällisessä iässä oleville naisille suositus on 400 mikrogrammaa ja raskaana oleville tai imettäville äideille 500 mikrogrammaa päivässä.

Folaatin puute voi aiheuttaa anemiaa, ja lisäksi se on väestötutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien lisääntyneeseen riskiin. Myös ikääntyneiden kannattaa huolehtia riittävästä folaatin saannista.

Ensisijaisesti kannattaa käyttää raskausajan monivitamiinivalmisteita, joista saa foolihapon lisäksi myös muita tärkeitä vitamiineja ja esimerkiksi jodia, jonka riittävä saanti on hyvä turvata.

Foolihappoa kaikille raskautta suunnitteleville

Runsaasti folaattia sisältävä ruokavalio on tärkeä jo raskautta suunniteltaessa ja koko raskauden ajan.

Sen lisäksi raskautta suunnittelevan naisen tulisi aloittaa 400 mikrogramman foolihappolisän käyttö jo noin kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä. Foolihappolisää tulisi jatkaa 12. raskausviikon loppuun saakka.

”Kestää jonkin aikaa, ennen kuin elimistön folaattivarastot täyttyvät. Lisäksi folaattitason tulisi olla riittävän korkea juuri raskauden alkuvaiheessa, joka on kriittinen ajankohta sikiön kehityksen kannalta”, Heli Malm perustelee.

Suomessa esiintyy vuosittain noin 50 raskautta, joissa sikiöllä tai vastasyntyneellä todetaan hermostoputken sulkeutumishäiriö. Riittävä folaatin saanti ei anna täyttä suojaa, mutta se vähentää riskiä noin 70 prosenttia.

Hermostoputken sulkeutumishäiriön riski on erityisen suuri, jos sellainen on äidillä itsellään, lähisuvussa tai aiemmassa raskaudessa. Silloin raskauden suunnitteluvaiheessa ja alkuraskaudessa tulisi käyttää tavallista isompaa foolihappolisää lääkärin ohjeen mukaan.

Noin joka kolmas saa liian vähän folaattia

THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisten ruokatottumukset ja ravintoaineiden saanti eivät monelta osin ole ravitsemussuositusten mukaisia. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään liian vähän, punaista ja prosessoitua lihaa puolestaan liian paljon.

Tutkimuksen mukaan reilu neljäsosa miehistä ja yli kolmasosa naisista saa ravinnosta liian vähän folaattia.

”Folaatin saanti on keskimäärin suositeltua vähäisempää sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä”, Heli Malm kuvailee.

Voiko foolihappoa saada liikaa?

Joidenkin tutkimusten mukaan elimistö ei pysty muuttamaan kaikkea foolihappoa folaatiksi, jos sitä saadaan pitkäaikaisesti yli tarpeen. Silloin elimistöön kertyy synteettistä foolihappoa, mikä voi mahdollisesti lisätä terveysriskejä.

”Foolihappoakaan ei pidä popsia ylen määrin, vaan kannattaa noudattaa suosituksia”, Malm korostaa.

Apteekista saa 400 mikrogramman foolihappovalmisteita ilman reseptiä. Myös raskausajan monivitamiinivalmisteet sisältävät tämän määrän foolihappoa. Malmin mukaan annos on turvallinen pitkäaikaisessakin käytössä.

Folaatin tarvetta raskauden aikana lisäävät:

  • Tietyt lääkkeet, kuten osa epilepsialääkkeistä
  • Tyypin 1 tai 2 diabetes
  • Painoindeksi vähintään 30 kg/m2
  • Suoliston imeytymishäiriö
  • Alkoholin suurkulutus
  • Suvussa esiintynyt hermostoputken sulkeutumishäiriö

Näissä tapauksissa sopiva foolihappoannos arvioidaan yksilöllisesti lääkärin vastaanotolla.

Lähde: THL

Teksti: Virpi Ekholm