Parikymppinen Katri Tuominen alkoi oireilla kesällä 15 vuotta sitten. Ruokailun jälkeen tulivat vatsakivut, mutta pahinta olivat nivelkivut. Syksyllä Tuominen oli jo niin huonossa kunnossa, että hänen piti jäädä sairauslomalle.

”Kaikki voimat katosivat. Kuumetta oli koko ajan, suuhun tuli aftoja, vessassa piti juosta monta kertaa päivässä, laihduin kymmenen kiloa ja hemoglobiiniarvo putosi. Jo tuolloin ajattelin, että kaikki vaivat liittyvät syömiseen.”

Työterveyslääkäri huolestui etenkin korkeasta tulehdusarvosta ja alhaisesta hemoglobiinista. Tuominen päätyi paksusuolen tähystykseen sairaalaan. ”Kunto oli huono ja suoli niin tulehtunut, että jouduin suoraan osastolle. Diagnoosina oli Crohnin tauti, josta en tiennyt mitään. Olihan se sokki kuulla olevansa parantumattomasti sairas 23-vuotiaana.”

Ruokavaliossa on hyvä noudattaa ravitsemussuosituksia: paljon kasviksia ja hedelmiä ja vain vähän punaista lihaa – oireiden pahentajia kuitenkin välttäen.

IBD on nuorten aikuisten sairaus

Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Airi Jussila Tampereen yliopistollisesta sairaalasta toteaa, että Crohnin tautiin sairastutaan tyypillisesti 15‒30 vuoden iässä. Toisaalta tauti voi alkaa missä iässä hyvänsä: jopa 80-vuotias voi sairastua.

Suomessa tulehduksellisia suolistosairauksia eli IBD:tä potee yli 50 000 ihmistä, joista kolmasosa kärsii Crohnin taudista. Sitä yleisempi on haavainen paksusuolentulehdus, Colitis ulcerosa. Jussilan mukaan suolistosairauksien määrä on lisääntymään päin.

”Perinnöllinen alttius on olemassa, mutta myös länsimaista elintapaa pidetään syynä sairauksien yleistymiseen. Ympäristötekijät vaikuttavat suoliston poikkeavaan bakteerikantaan. Minkään yksittäisen ruoka-aineen ei ole todettu lisäävän riskiä sairastua eikä laukaisevan sairauden aktiivista tulehdusvaihetta.”

Asia, johon voi itse vaikuttaa, on tupakointi – se pahentaa taudin kulkua.

Lisäkalkkia ja D-vitamiinia kortisonin aikana IHA_Crohnin_tauti_570x380.jpg

Ensisijaisesti Crohnin tautia hoidetaan lääkityksellä. Tuominen sanoo saaneensa alussa sekä antibiootteja että hevosannoksen kortisonia. ”Lääkkeet vaikuttivat vuorokaudessa. Pääsin puoli vuotta vaivanneista kivuista eroon.”

Kalsiumin imeytymistä heikentävän kortisonikuurin aikana Tuomiselle määrättiin lääkkeiden lisäksi kalsiumia ja D-vitamiinia. Kortisonin tilalle ovat nyttemmin tulleet solunsalpaajat, ja repertuaariin kuuluu muitakin säännöllisesti otettavia lääkkeitä.

”Tällä hetkellä kaikki on tasapainossa lääkkeiden suhteen, ja elän kuin normaali ihminen.”

Hyvä ruokavalio ja liikunta tukevat terveyttä myös IBD:ssä

Erikoislääkäri Jussilan mukaan hyvä ravitsemustila on tärkeä seikka Crohnin tautia sairastavalle. Jos sairastunut on aliravittu, hän voi huonommin, eivätkä hoidotkaan tehoa. Leikkauskaan ei tällöin onnistu. Sairastuneista monta kymmentä prosenttia joutuu leikkaukseen jossain vaiheessa sairauttaan.

Aktiivinen tauti vaikuttaa ohutsuolen alueella ravintoaineiden imeytymiseen. Aktiivivaihepotilaiden lisäksi Crohnin tautia sairastavien ikäihmisten proteiinin saantiin on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Raskautta suunnittelevien taas pitäisi saada tauti rauhalliseen vaiheeseen ennen raskautta. Pahenemisvaiheet on hoidettava ajoissa.

Tuominen kertoo syövänsä hyvää, ravitsevaa, terveellistä ja monipuolista ruokaa. ”Olen treenannut 3‒5 kertaa viikossa salilla jo usean vuoden ajan. Treenaan tavoitteellisesti, joten siksikin hyvä ravitsemus on tärkeää. Imeytymisen ja suolen toiminnan kannalta ruoan on oltava laadukasta.”

Tuominen toteaa treenauksesta olevan sikälikin hyötyä, että elämänrytmi pysyy säännöllisenä. Kuntoiluun satsaaminen edesauttaa myös nopeampaa paranemista taudin pahenemisvaiheessa.

Oireiden vaihtelu on yksilöllistä

Jos Crohnin tauti on aktiivisena, monet ruoka-aineet voivat aiheuttaa oireita. Jussilan mukaan ei kuitenkaan voida osoittaa mitään tiettyjä vältettäviä ravintoaineita. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti.

”Paranemisen kannalta yksittäisillä ruoka-aineilla ei ole todettu olevan merkitystä. Ruokavaliossa on hyvä noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia: paljon kasviksia ja hedelmiä sekä vähemmän punaista lihaa.”

Tuomisella vatsa kipeytyy muun muassa kaalista ja hernekeitosta, makeita hän syö vain vähän juuri oireiden takia. ”Jos suolessa on Crohnin taudille tyypillisiä ahtaumia, pitää tarkemmin miettiä, mitä voi syödä. Esimerkiksi porkkanaraaste, siemenet tai sitruksien kalvot voivat tukkeuttaa suolta”, toteaa Jussila.

Ravitsemusterapeutin luona kannattaa käydä

Osa vegaaneista Crohnin tautia sairastavista voi muita potilaita paremmin, mutta johtopäätöksiä ei voi vetää. Olennaisempaa on, ettei karsitusta ruokavaliosta jää pois tärkeitä ravintoaineita.

”Vegaanit voivat tarvita lisäravinteina rasvaliukoisia vitamiineja, B12-vitamiinia ja rautaa. Suolistoleikkauksenkaan jälkeen B12 ei välttämättä imeydy normaalisti, jolloin vitamiinia annetaan pistoksina”, sanoo Jussila.

Suotavaa olisi, että tautia sairastavat kävisivät juttelemassa ravitsemusterapeutin kanssa. ”On tärkeää, että potilaat uskaltaisivat kertoa hoitohenkilöstölle myös ruoka-ainevälttelyistään sekä lisäravinteiden ja luontaistuotteiden käytöstään.”

Lisäravinteet estävät puutoksia

Jos tauti on aktiivisessa vaiheessa tai ei pysty syömään normaalisti, voi turvautua ravitsemusvalmisteisiin tai lisäravinteisiin. Jussilan mukaan ainakin D-vitamiinia pitää saada riittävästi ja jopa normaalia enemmän ainakin talviaikana.

Tuominen käyttää magnesiumia, monivitamiinia sekä D- ja C-vitamiinia. ”Otan D-vitamiinia sata mikrogrammaa päivittäin ympäri vuoden. Minulla ei ole luottoa rikkinäiseen suoleen, joten monipuolisella ruokavaliolla ja lisäravinteilla pyrin estämään puutoksia.”

Jussilan mukaan Crohnin tautia sairastavien kannattaa käydä mittauttamassa ainakin D-vitamiinitasonsa laboratoriokokeissa.

Tieto auttaa ja taudin kanssa pärjää

Kun Tuominen oli saanut diagnoosin, hän alkoi heti etsiä tietoa ja otti yhteyttä myös Crohn ja Colitis -yhdistykseen. Nyt hän on ollut jo vuosia vapaaehtoisena vertaistoimijana.

Tautia kontrolloidaan säännöllisesti. Solusalpaajien vuoksi Tuominen käy lääketurvakokeissa joka neljäs kuukausi, lääkärissä kerran vuodessa ja tähystyksessä kolmen vuoden välein. ”Crohnin tauti on loppuelämän riesa, mutta en jaksa miettiä sitä koko ajan. Ruletissa kävi vain huono mäihä. Toivon kyllä, että jonain päivänä jokin hoitokeino löytyisi.”

Jos sinulla on IBD:

  • Älä tingi ravitsemuksesta: syö mahdollisimman terveellisesti ja monipuolisesti.
  • Jos jokin ruoka-aine pahentaa oireita, vältä sitä. Keskustele kuitenkin ravitsemusterapeutin kanssa, jotta saat riittävästi kaikkia ravintoaineita.
  • Kortisonikuurin aikana ota kalsiumia ja D-vitamiinia lisäravinteena.
  • Lisä-D-vitamiini on tarpeen etenkin talviaikaan. Mittauta D-vitamiinitasosi ainakin kerran, jotta tiedät yksilöllisen tarpeesi.

Teksti: Tarja Västilä