Vatsan hyvinvoinnista kannattaa huolehtia niin arkena kuin juhlakausina. Olemme koonneet tähän osioon hyödyllistä tietoa yleisimmistä vatsavaivoista ja niiden hoidosta.
Ikääntymisen myötä suolen toiminta hidastuu ja vatsavaivoista etenkin ummetus yleistyy. Kuitua sisältävä ruokavalio, riittävä neste ja liikunta auttavat. Apua saa myös apteekista.
Vatsan turvotus on tavallinen ja harmillinen vaiva, mutta useimmiten onneksi vaaraton. Turvonnutta oloa voi ehkäistä ja helpottaa monenlaisilla keinoilla. Apteekista saatavat itsehoitovalmisteet saattavat tuoda apua.
Rintalastan takana tuntuu polttavaa kipua, kun hapan mahaneste korventaa ruokatorvea. Jos närästys vaivaa usein tai se on erityisen hankalaa, oireet saattavat merkitä refluksitautia.
Turvotuksesta, ilmavaivoista, ripulista ja ummetuksesta kärsii jopa viidennes suomalaisista. Vaivoja voi hoitaa hyvin itse. Pitkittyneen vatsavaivan syy kannattaa selvittää.
Jouluähky ei ole vaarallista, mutta närästykseen, ummetukseen, turvotukseen ja vatsakipuihin kannattaa varautua ennalta. Maltilliset annokset, liikunta ja apteekin itsehoitovalmisteet helpottavat oloa.
IBS-oireita ja muitakin vatsavaivoja voi helpottaa FODMAP-ruokavaliolla. Hiilihydraattien vähentäminen auttaa useimmilla, mutta yksilöllisiä neuvoja kannattaa kysyä ravitsemusterapeutilta. Myös sopiva liikunta on tärkeä osa vatsan hyvinvointia.
Ärtyvän suolen oireyhtymä tarkoittaa suolistovaivoja, joille ei löydy selvää syytä. Oireet vaihtelevat: voi ilmetä esimerkiksi ummetusta, ripulia tai vatsan turvotusta. Vaiva on kiusallinen, mutta ei vaarallinen.
Vatsa tykkää rutiineista, siksi suoli monesti lakkoilee lomalla. Gastroenterologian erikoislääkäri Markku Peräaho neuvoo, miten kesävatsaan saa vauhtia.
Ärtyvän suolen oireyhtymä ei ole vaarallinen vaiva, mutta sitäkin kiusallisempi ja heikentää elämänlaatua merkittävästi. Stressivatsan voi onneksi rauhoittaa.
Tulppa takapuolessa tekee olon tukalaksi: vatsaa vääntää ja vessaistunnot venyvät, kun ulostaminen tekee kipeää. Miten lakkoilevaan suoleen saa liikettä? Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila neuvoo.
Vatsan toimintaan vaikuttaa koko elämäntapa ja useiden eri tekijöiden tiedetään altistavan närästykselle. Närästysoireita voi syntyä vaikka elämäntavat olisivatkin kunnossa.