Vatsan hyvinvointi

Crohnin taudissa ja muissa IBD-sairauksissa ravitsemustilaa ei kannata jättää rikkinäisen suolen huoleksi. Vitamiinien, hivenaineiden ja proteiinien saannista tulee huolehtia tarkasti – se lisää jaksamista ja tukee toipumista taudin aktiivivaiheessa.

Vatsa tykkää rutiineista, siksi suoli monesti lakkoilee lomalla. Gastroenterologian erikoislääkäri Markku Peräaho neuvoo, miten kesävatsaan saa vauhtia.

Elintavat, raskaus ja ikääntyminen altistavat ummetukselle. Kuitupitoinen ruoka, liikunta ja tasainen arki auttavat vatsaa toimimaan.

Ummetuksen voi selättää elämäntapamuutoksilla. Pikaista apua voi saada niin kuituvalmisteista kuin itsehoitolääkkeistä.

Mitä kannattaa syödä, jotta vatsa toimii? Voiko raskausaikana käyttää ummetuslääkkeitä? Tarvitaanko ummetuksessa lääkärin apua? Tämän jutun vinkeillä odottajan ummetus helpottuu.

Maitohappobakteerit ehkäisevät isojen ja pienten ihmisten vaivoja – niin kuureina kuin päivittäin käytettyinä.

Vatsassa ja suolistossa elää hurja määrä bakteereja, joista suuri osa on terveydelle hyödyllisiä.

Vatsa voi joutua koville talven juhlakauden aikana. Arjesta poikkeava syöminen saattaa närästää tai ummettaa, mutta onneksi moni vaiva on helpotettavissa.

Yksi ummetuksesta kärsivä ryhmä ovat toimistotyötä tekevät nuoret naiset, joilla liikunta jää päivän mittaan vähäiseksi.

Liikunnan vähäisyys, huono ruokavalio, liian vähäinen juominen, vuodelepo, sairaudet ja lääkkeet voivat aiheuttaa ummetusta

Ripulissa on kyse suolensisäisestä häiriöstä, jossa neste poistuu elimistöstä ripulointina.

Närästystä aiheuttavien ruokien välttäminen, ruoan huolellinen pureskelu ja ruoka-annosten koon pienentäminen voivat vähentää oireita.

Närästys on hyvin yleinen oire. On arvioitu, että länsimaissa ainakin 10 prosenttia aikuisväestöstä kärsii närästyksestä.

Raskauden aikana ruokavalion perustaksi sopii lautasmalli ja suolen toiminnalle myös riittävä veden juonti on tärkeää.

Ummetusta, ripulia, turvotusta ja pitkään jatkuvia mahakipuja? Vatsa voi reagoida moneen asiaan kuten stressiin, kiireeseen tai ruokavaliomuutoksiin.

Sopivaa valmistetta valitessa kannattaa kiinnittää huomiota bakteerien määrään ja kantaan.

Kroonista ummetusta esiintyy 1–6 prosentilla terveistä aikuisista. Naiset kärsivät ummetuksesta miehiä useammin.

Närästyksen ensisijainen hoito on oireita aiheuttavien ruokien, suurten annosten sekä rasvaisen ja suolaisen ruoan välttäminen

Ärtyvän suolen oireyhtymä ei ole vaarallinen vaiva, mutta sitäkin kiusallisempi ja heikentää elämänlaatua merkittävästi. Stressivatsan voi onneksi rauhoittaa.

Turvotuksesta, ilmavaivoista, ripulista ja ummetuksesta kärsii jopa viidennes suomalaisista. Vaivoja voi hoitaa hyvin itse. Pitkittyneen vatsavaivan syy kannattaa selvittää.

Ummetuksessa vatsaa vääntää ja vessaistunnot venyvät. Ummetukseen auttaa runsas juominen, kuitujen syöminen ja liikunta. Jos omat konstit eivät tepsi, ummetukseen on lääkehoitoa.

Turistiripuli on matkailijan yleisin vaiva. Ripulia ja muita vatsavaivoja, kuten ummetusta, närästystä, ilmavaivoja ja ruokamyrkytyksiä, voi onneksi ennaltaehkäistä.

Suurin osa suomalaisista käyttää maitohappobakteerivalmisteita. Apteekin valmisteissa maitohappobakteerimäärät ovat selkeästi ilmoitettu pakkausmerkinnöissä.

Tulppa takapuolessa tekee olon tukalaksi: vatsaa vääntää ja vessaistunnot venyvät, kun ulostaminen tekee kipeää. Miten lakkoilevaan suoleen saa liikettä? Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila neuvoo.

Turvotus, ilmavaivat, närästys, ripuli. Lähes kaikilla on joskus vatsavaivoja, mutta milloin niistä pitää huolestua?

Ilmavaivoja, ummetusta, turvotusta, närästystä, vatsan vääntöä ja kääntöä. Vatsavaivat ovat lisääntymään päin, ja myös suoliston tulehdussairaudet yleistyvät. Pitäisikö valittavan vatsan kanssa suunnistaa apteekkiin vai lääkäriin?

Vatsan toimintaan vaikuttaa koko elämäntapa ja useiden eri tekijöiden tiedetään altistavan närästykselle. Närästysoireita voi syntyä vaikka elämäntavat olisivatkin kunnossa.