Kun puhutaan sisäilmaongelmista, esiin nousevat usein vain kosteus- ja homevauriot. Taysin Allergiakeskuksen ylilääkäri Jussi Karjalainen muistuttaa, että iso osa sisäilman aiheuttamista terveydellisistä ongelmista johtuu kuitenkin aivan muusta.
”Hengitysilmassa voi olla erilaisia ärsyttäviä tekijöitä, joista hyvä esimerkki ovat kuidut. Niitä voi vapautua eristeistä, akustiikkalevyistä ja muista rakennukseen käytetystä materiaaleista.”
Epäpuhtaudet ärsyttävät limakalvoja ja aiheuttavat muun muassa hengitystie- ja silmäoireita. Yhtälailla oireiden taustalla voi olla riittämätön ilmanvaihto. Tämä on ongelmana etenkin monissa kouluissa. Ilmanvaihto vaikuttaa tutkimusten mukaan suoraan siihen, kuinka paljon koululaiset sairastavat, ja millaisena sisäilma koetaan. Se vaikuttaa myös oppimistuloksiin.
”Sisäilmakeskustelu on pyörinyt liiaksi homeiden ympärillä. Vain pienellä joukolla on selvästi homeisiin liittyviä oireita. Kun puhutaan vain homekouluista, ei kiinnitetä huomiota asioihin, jotka olisivat yksinkertaisesti korjattavissa, kuten ilmanvaihdon tasoon”, Karjalainen muistuttaa.
Yksittäisen ihmisen oireet eivät varmista sisäilmaongelmaa
Yksittäisen ihmisen kohdalla on vaikea todistaa, että oireet johtuisivat juuri sisäilmaongelmista. Eikä yksittäisen ihmisen oireiden perusteella voi sanoa, että rakennuksessa olisi sisäilmaongelma. Ihmisellä voi olla aivan tavanomainen sairaus, jonka oireiden hän uskoo johtuvan sisäilmasta.
Sisäilman aiheuttamat terveysongelmat ovat luonteeltaan moninaisia ja oireita tulee eri mekanismeilla. Osalla ihmisistä oireet loppuvat heti, kun altistus päättyy ja tehdään tarvittavat korjaukset, osalla taas oireilu jatkuu vaikka tehtäisiin mitä.
”Lääkärin tehtävä on varmistaa, ettei potilaalla ole sairauksia, jotka saisi kuriin hoitamalla. Lääkärillä ei ole mitään keinoa potilasta tutkimalla sanoa, että rakennuksessa olisi joku vika. Rakennus pitää tutkia, ja siihen tarvitaan rakennusalan ammattilainen”, Karjalainen painottaa.
Käypä hoito -suositus perustuu tutkimukseen
Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suositus julkaistiin viime vuonna. Se on ensimmäinen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus sisäilman aiheuttamien oireiden hoitoon ja diagnostiikkaan.
Suosituksessa todetaan, että vahvin näyttö sairauden ja kosteusvaurion yhteydestä on astmassa, mutta ei olemassa mitään laboratoriokokeita, joilla syy-yhteys voitaisiin todentaa. Diagnoosi ja hoito toteutetaan samalla tavalla kuin muulloinkin riippumatta siitä, onko oireiden taustalla sisäilmaongelma.
Käypä hoito -suosituksessa painotetaan myös, että lääkärin ei pidä ottaa kantaa siihen, johtuvatko oireet sisäilmasta, ellei käytössä ole pätevää selvitystä siitä, että rakennuksessa on kosteus- tai homevaurio. Mahdolliset rakennuksen sisäilmaongelmat pitäisi aina korjata, koska se vähentää oireilua.
teksti: Suvi Huttunen
