Jokaisessa on musikaalisuutta ja jokainen voi kehittää omaa laulamistaan. Näin vakuuttaa helsinkiläisen musiikkikoulu Lauluavaimen toiminnanjohtaja ja musiikinopettaja Tuula Tenni. ”Sen lisäksi, että laulaminen yksin ja yhdessä on mukavaa, se tekee ihmiselle monella tavalla hyvää”, Tenni sanoo.

Laulaessa hengityslihasten käyttö aktivoituu, ja tästä voi olla apua esimerkiksi keuhkoahtaumapotilaille, astmaatikoille ja uniapneasta kärsiville. Muistisairaalle laulu voi olla väylä kontaktin saamiseen silloinkin, kun se puhumalla on hankalaa. Mielenterveyskuntoutujia laulu usein virkistää ja kuntouttaa, kipupotilailta laulaessa vapautuva oksitosiini-hormoni voi viedä pois särkyä.

Yhteisöllisyyden voimaa

Laulaa voi yksinkin, mutta tuhannet Suomessa toimivat kuorot ovat osoitus yhdessä laulamisen merkityksestä. On tyypillistä, että kun löytää itselleen sopivan laulavan ryhmän, kuorolaulusta tulee pitkäaikainen harrastus. ”Kuorolaulu liittää ihmiset yhteen ja saa ponnistelemaan yhteisten tavoitteiden eteen. Kuorossa ammateilla ja titteleillä ei ole merkitystä, vaan kaikki ovat samanarvoisia”,  Tenni sanoo.

Monelle oma kuoro on melkein kuin toinen perhe. Laulamisen lisäksi ryhmässä jaetaan iloja ja suruja. ”Jos etsii itselleen sopivaa kuoroa, kannattaa aloittaa kuorojen esitysten kuuntelusta. Kuoro, jota kuunnellessa tulee hyvä olo ja joka herättää ajatuksen ”tuohon haluaisin mukaan”, kertoo kuorosta jo paljon.”

Suomessa toimii monenlaisia kuoroja: osa on hyvin ammattimaisia, osa ei esiinny lainkaan. Joihinkin kuoroihin on laulutesti tai edellytyksenä nuotinlukutaito. On myös kuoroja, jotka on tarkoitettu niille, jotka eivät ole koskaan laulaneet.

Laulamista voi opetella

Monelle laulamisen esteenä voi olla koulussa aikanaan saatu heikko numero musiikista. Tennin mukaan entisajan laulukokeet mittasivat laulutaitoa enemmän paineensietokykyä. ”Laulaminen ei ole synnynnäinen taito, vaan sitä voi oppia, kuten mitä tahansa muuta taitoa. Lapsella laulaminen kehittyy murrosikään asti ja on sidoksissa hermoston ja lihaksiston kehittymiseen. Aikuisenakaan ei ole liian myöhäistä aloittaa laulamista”, Tenni rohkaisee.

Hän painottaa, että jokainen ihminen on musikaalinen – ilman musikaalisuutta emme olisi oppineet edes puhumaan. ”Sekin on hyvä muistaa, että nuotilleen laulaminen on vain yksi osa laulamista ja sitäkin voi oppia. Moni kokee kuorossa yllätyksen: vaikka ei yksin pysyisi nuotissa, ryhmässä se onkin helpompaa.”

Kuorossa laulaminen jumppaa myös aivoja ja voi ennaltaehkäistä muistisairauksia. ”Kuorolaulua kannattaa ainakin kokeilla jo pelkästään sen terveysvaikutusten takia. Moni jää siihen koukkuun, vaikka olisi tullut mukaan arkaillen ja epäillen.”

teksti: Tiina Laaninen