Aivoja kuormittava työ, koko perheen tavoitteelliset harrastukset, itsensä kehittäminen… Nykyihminen hamuaa monenlaisia antoisia elämyksiä, jotka samalla stimuloivat elimistöä. Kierrokset jäävät helposti päälle ja vaikeuttavat nukahtamista.

Terveyden kannalta uni on kuitenkin yhtä merkittävässä roolissa kuin liikunta ja ruokavalio.

Kolme vinkkiä helpompaan nukahtamiseen

Miten nukahtamisen laatuun voisi itse vaikuttaa? Ensinnäkin kannattaa pohtia valveajan kuormittavuutta. Miten hektistä elämä on kokonaisuudessaan? Jos työtä on paljon tai se on sisällöllisesti kuluttavaa, onko järkevää asettaa kovia tavoitteita myös vapaa-ajan tekemiselle?

Arkeemme ilmestyneet viihde- ja kommunikaatiovälineet ovat myös omiaan karkottamaan unta. LED-ruudut – televisio, tietokone, tabletti, älypuhelin – hohkaavat voimakasta valoa, joka sisältää sinisiä aallonpituuksia. Aivot tulkitsevat tämän auringonvaloksi, mikä häiritsee yöhormoni melatoniinin erittymistä.

Älylaitteet myös aktivoivat aivoja. Kun laitteen käyttö pitää virkeänä, nukahtamiselle otollinen aikaikkuna saattaa mennä huomaamatta ohi. Seuraava uneliaisuuden aalto tulee vasta, kun sisäinen kello on jälleen syklin oikeassa vaiheessa. Tähän voi mennä pari tuntia.

Kolmanneksi kannattaa huomioida sinänsä suositeltavan liikunnan ajoitus. Raskas treeni piristää elimistöä, minkä vuoksi se kannattaa ajoittaa iltapäivään tai alkuiltaan. Yksilöstä riippuen palautumiseen tarvitaan 2-4 tuntia, jotta saisi unen päästä kiinni. Mitä kevyempi liikunta, sitä nopeampi palautuminen. Esimerkiksi Rauhallinen iltakävely on hyvä iltarutiini, joka rentouttaa niin kehoa kuin mieltäkin.

Teksti: Kati Heikinheimo