Särkeekö lapsesi päätä?

Tavallisimmin syynä on migreeni tai jännityspäänsärky, mutta myös moniin infektioihin liittyy oireena päänsärky. Kuinka hoitaa lapsen päänsärkyä ja milloin tarvitaan lääkäriä?

Migreeni voi alkaa lapsena

Jo pienet lapset voivat kärsiä migreenistä, mutta esiintymisen todennäköisyys kasvaa iän myötä. Migreenitaipumus on osin periytyvää ja lapsena alkanut migreeni voi jatkua aikuisena. Lapsen migreenikohtaus alkaa usein myös äkisti ja siinä saattaa olla mukana esi- eli auraoireita. Kipu keskittyy usein otsalle tai silmien päälle ja pahoinvointi tai oksentelu ovat myös tavallisia. Kohtauksen päätteeksi lapsi nukahtaa tavallisesti, mikä auttaa kohtauksen laukeamisessa. Samaan tapaan kuin aikuisilla lääkkeen otto heti kohtauksen alkuvaiheessa parantaa hoidon tehoa. Lapsen migreenikohtaukseen annetaan parasetamolia tai ibuprofeenia sisältävää lääkettä painon mukaisena annoksena. Isommilla lapsilla kohtausten hoitoon voidaan käyttää myös ns. täsmälääkkeitä, jotka tehoavat nopeasti.

Tietokonepelit jumittavat niskan

Onko lapsesi pää kipeä ja niska jumissa monen tunnin tietokonepelirupeaman jäljiltä? Lasten niska- ja hartiaseudun jännitystilat ovat nykyään hyvin yleinen lääkärissä käynnin syy. Staattinen ja epäergonominen peliasento jumittaa lapsen niskan samalla tavalla kuin aikuisenkin, ja jännityspäänsärky on tavallinen oire. Särky on yleensä molemminpuolista, tasaista, puristavaa, ja kipulääkkeet eivät tehoa tähän särkyyn yhtä hyvin. Kipu johtuu lihasten jumiutumisesta, jolloin kevyt liikunta tai hieronta, yhdistettynä esimerkiksi kylmägeeliin tai iholle annosteltavaan magnesiumsuihkeeseen auttavat lihasjännityksen ja kivun laukaisemisessa. Terveelliset ja säännölliset elintavat yhdistettynä liikuntaan sekä peliajan rajoittaminen korkeintaan kahteen tuntiin päivässä estävät parhaiten jännityspäänsärkyä.

Moni infektio alkaa päänsäryllä

Flunssan tai vatsataudin iskiessä ensimmäinen oire voi olla kova päänsärky. Etenkin influenssa alkaa usein korkealla kuumeella, johon liittyy jyskyttävä päänsärky. Särkyä hoidetaan lapsen ikään sopivalla kipulääkkeellä ja samalla myös kuume saadaan laskemaan. Jos lapsi voi pahoin, kannattaa kokeilla parasetamolia sisältävää valmistetta tai antaa lääke pienelle lapselle peräpuikkona. Myös pitkittyneisiin infektioihin, kuten poskiontelotulehdukseen voi liittyä otsalla tuntuvaa paineen tunnetta tai kipua. Jos nopeasti alkavaan päänsärkyyn liittyy muita vakavia oireita, kuten niskan jäykkyyttä, oksentelua, ihomuutoksia tai tajunnan tason lasku, lapsi tulee viedä välittömästi lääkäriin.

Näköongelmat voivat vaikuttaa koulumenestykseen

Lasten näön kehitys on vuosia kestävä monimutkainen prosessi, jota ohjaa keskushermoston samanaikainen kypsyminen. Kouluikään mennessä silmän rakenteen ja toiminnan yksilölliset kehityserot ovat tasaantuneet. Mahdollinen hajataitto ja karsastus väsyttävät silmiä ja voivat aiheuttaa päänsärkyä. Lapsi ei aina osaa tai uskalla kertoa näköongelmista, mikä voi olla syynä keskittymis- tai oppimisongelmiin ensimmäisinä kouluvuosina. Toistuvaa päänsärkyä selvitettäessä myös näkö kannattaa siis tarkistuttaa silmälääkärin tutkimuksella.

Sisäilmaongelmista epämääräisiä oireita

Onko Suomessa yhtään kuntaa, jossa ei olisi koulujen ja päiväkotien kosteus- ja homeongelmia? Työntekijät ja lapset voivat altistua vuosia homeiden ja sädesienten erittämille myrkyllisille toksiineille. Oireet voivat olla hyvin epämääräisiä ja jäävät usein tunnistamatta, koska muistuttavat paljon flunssan oireita. Silmät ja hengitystiet oireilevat, nenä on tukossa, jatkuva väsymys, infektiokierre, päänsärky ja mahdolliset iho-oireet ovat tavallisia homealtistuksen oireita. Usein oireet helpottavat lapsen loma-aikaan palakseen taas uudestaan altistuksen alkaessa uudestaan. Kaikista epämääräisistäkin oireista on hyvä puhua koulun tai päiväkodin vanhempainilloissa, jotta ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.