Kipulääkäri Jukka Pekka Kouri toteaa, että kipu on subjektiivinen kokemus ja myös sen hoidon tulee olla yksilöllistä. ”Kipua voi olla, vaikka se ei näy päälle. On otettava vakavasti se, mitä ihminen itse kertoo.”

Kipu voi liittyä kudosvaurioon tai tulehdukseen, mutta kyseessä voi olla myös vaikkapa fibromyalgia. Jos kipua ei hoideta, voi seurata muita vaivoja. Kun nivelrikko vie halun liikkua, riski muun muassa diabetekseen ja sydänsairauksiin kasvaa.

Helposti voidaan ajatella, että kipu on pelkkä oire. ”Mutta kipua ei kannata vähätellä. Se voi olla merkki vaikkapa sepelvaltimotaudista”, Kouri muistuttaa.

Kipuviestiin liittyvät aina sensorisen kokemuksen ohella myös tunteet ja mielikuvat. ”Hoitamaton tai yleensäkin vaikea kipu voi johtaa ratajärjestelmän herkistymiseen, keskushermoston aktivaatioon. Herkistymisen jälkeen pienempikin kipu johtaa kivun merkittävään lisääntymiseen”, Kouri varoittaa.

Mikä hoitaisi kivun?

Hoitokeinoista Kouri painottaa lääkkeettömiä vaihtoehtoja. ”Esimerkiksi fyysinen harjoittelu on todettu tehokkaaksi avuksi selkäkipuun. Liiallinen lepo ja passiivisuus ovat haitaksi.”

Liikunnan ohella tarjolla on fysioterapiaa, kivunhallintapainotteista terapiaa, stimulaatiomenetelmiä, monenlaista kuntoutusta, harjoitteluterapiaa, mini-invasiivisia toimenpiteitä ja lääkehoitoa.

Lääkkeiden osalta Kouri toteaa, että valmiste pitää valita kivun mukaan. ”Esimerkiksi tulehduskipulääkkeet tehoavat hyvin tulehduksen eli inflammaation aiheuttamaan kipuun, mutta eivät juurikaan hermovaurioihin. Pitää myös varmistaa, että käytössä ei ole useita tulehduskipulääkkeitä samaan aikaan. ”

Jossakin tapauksissa erilaiset kipulääkkeiden yhdistelmävalmisteet antavat parhaan vaikutuksen. Lääkäri määrää tehokkaimman annoksen potilaalleen tapauskohtaisesti, Kouri kertoo.

Kipugeeli on täsmäapu

Paikallinen hoito esimerkiksi kipugeeleillä on Kourin mukaan nykyisin olennainen osa kivunhoitoa. ”Niiden tehosta on selkeä tieteellinen näyttö, joka koskee esimerkiksi nivelrikkoja sormissa ja polvissa sekä akuutteja kiputiloja ja jännetulehduksia.”

Kouri muistuttaa, että tehon edellytys on oikea käyttö. ”Kannattaa kysyä esimerkiksi apteekista neuvoa sekä sopivan tuotteen valintaan että sen käyttöön.”

Paikallisesti vaikuttava lääke on myös turvallinen, koska se ei esimerkiksi ärsytä vatsaa. Joskus pitää myös tasapainoilla hoidon ja haittojen kanssa. ”Esimerkiksi vanhuksilla on sekä runsaasti nivelrikkoa että kohonnut riski munuaisvaivoihin. Tällöin kipugeeli voi olla sopiva vaihtoehto”, Kouri toteaa.

Kipugeeliä voi käyttää paikallisesti ja lähellä ihon pintaa oleviin vaurioihin, kuten niin sanottuun tenniskyynärpäähän tai akillesjännetulehdukseen. ”Akillesjännevaivaan ei nykyään suositella kortisonipiikkiä, koska jänne voi pamahtaa poikki”, Kouri toteaa.

Teksti: Johanna Paasikangas-Tella