Tavallisimpia hammassäryn syitä ovat infektiot, jotka voivat johtua hampaan reikiintymisestä sekä hammasytimen tai hammasta ympäröivän kudoksen tulehduksesta. Yleinen hammassäryn syy on myös purentarasitus, joka on tyypillisesti seurausta siitä, että ihminen puree hampaita voimakkaasti yhteen yöllä nukkuessaan.
Hampaisiin kohdistuva tapaturma voi aiheuttaa välitöntä hammassärkyä, mutta yhtä lailla voi käydä niin, että tapaturmainen hammasvamma alkaa oireilla vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua. Hammassäryn tyypistä on vaikea itse päätellä, mistä se johtuu, ellei säryn aiheuttaja ole varmasti tiedossa.
”En suosittele, että ihminen itse yrittäisi oireiden perusteella tulkita, mistä särky johtuu ja vaatiiko se hoitoa. Säryn syy on aina hyvä selvittää hammaslääkärin vastaanotolla”, sanoo hammaslääkäri Ville Saarenpää Terveystalosta.
Viisaudenhampaat vaivaavat nuoria aikuisia
Saarenpää kertoo, että lapsilla hammassärkyä aiheuttaa usein reikiintyminen tai hampaiden puhkeaminen, kun taas nuorilla aikuisilla viisaudenhampaisiin liittyvät ongelmat ovat yleisiä.
Vanhemmalla aikuisväestöllä yleistyvät esimerkiksi vanhojen juurihoidettujen hampaiden uusintainfektiot tai hampaiden kiinnityskudosten tulehdukset ja purentaperäiset säryt. Infektiot ja tapaturmat voivat aiheuttaa hammassärkyä kaikenikäisillä ihmisillä.
Joskus hammassäryn syy ei olekaan hampaissa, vaan se heijastuu jostakin muualta. Esimerkiksi flunssa tai poskiontelotulehdus voi oireilla ylähampaiden särkynä.
”Ylätakahampaiden juuret ovat hyvin lähellä poskionteloa. Jos siellä on tulehdus tai ihmisellä flunssa, joillakin tämä oireilee ylähampaiden särkynä”, Saarenpää kertoo.
Arkitottumukset voivat altistaa särylle
Ihminen saattaa myös arkisilla tottumuksillaan altistaa itseään hammassärylle. Yksi tavallinen syy on liian kova hammasharja tai hampaiden liian voimakas harjaus. Molemmista voi seurata hammasvaurioita, jotka voivat oireilla vihlomisena.
Hampaiden runsas altistuminen happamille ruoille ja juomille saattaa aiheuttaa hampaisiin kiillevaurioita. Siitä voi seurata hampaiden kulumista, reikiintymistä ja vihlontaa. Saarenpää neuvoo nauttimaan happamia mehuja ja virvoitusjuomia mieluiten ruokien yhteydessä ja välttämään niiden lipittelyä ruokailujen välillä.
”Muuten suussa on koko ajan happohyökkäys käynnissä.”
Omatoiminen valkaisu voi olla haitallista
Liian usein tai liian voimakkailla aineilla tehty hampaiden valkaisu voi altistaa hammassärylle. Suuhygienistin vastaanotolla valkaisuja ei tehdä liian tiheästi, mutta ihmiset saattavat valkaista hampaitaan myös omatoimisesti esimerkiksi netistä tilatuilla aineilla.
”Nämä aineet voivat olla hyvin voimakkaita ja aiheuttaa hampaisiin vahinkoa. Hampaat voi saada todella kipeiksi tällä tavalla”, Saarenpää varoittaa.
Toisinaan hammaslääkäri kohtaa vastaanotollaan kielikorujen käyttöön liittyviä hammasvaurioita, jotka voivat oireilla myös hammassärkynä. Saarenpään mukaan tyypillinen kielikorun aiheuttama lohkeama tai muu vaurio tulee hampaan kielen tai kitalaen puoleiseen osaan.
Hyvä suuhygienia ehkäisee särkyjä
Monilla arkisilla tottumuksilla voi myös ehkäistä hammasvaurioita ja niistä aiheutuvia särkyjä. Hyvästä päivittäisestä suuhygieniasta on tärkeää huolehtia, sillä se auttaa vähentämään hampaiden reikiintymistä ja suun alueen infektioita.
Säännöllinen ruokarytmi ja napostelun välttäminen suojaa hampaita jatkuvilta happohyökkäyksiltä. Hampaiden narskuttelusta johtuvia särkyjä voi ennaltaehkäistä purentakiskon käytöllä. Lisäksi on tärkeää käydä säännöllisesti hammastarkastuksissa hammaslääkärin vastaanotolla.
”Riskiä hammassärkyyn voi pienentää omalla toiminnalla, mutta siitä huolimatta särkyjä voi joskus tulla, vaikka tekisi kaiken suositusten mukaan”, Saarenpää sanoo.
Tulehduskipulääke auttaa akuuttiin hammassärkyyn
Akuuttiin hammassärkyyn voi käyttää ensiavuksi tulehduskipulääkettä. Jos säryn syynä on hampaasta lohjennut palanen, väliaikaisena apuna voi käyttää apteekista saatavaa paikka-ainetta.
Nämä keinot eivät kuitenkaan poista säryn aiheuttanutta ongelmaa, joka täytyy tutkia ja hoitaa hammaslääkärin vastaanotolla.
”Tapaturmissa hammaslääkäriin kannattaa hakeutua mahdollisimman nopeasti, muissa särkytilanteissa viimeistään seuraavana päivänä. Mitä aiemmin esimerkiksi infektiot saadaan kiinni, sitä helpompaa niiden hoitaminen on ja hampaan ennustekin on yleensä parempi. Mitä pidemmälle infektio etenee, sitä todennäköisemmin hammas voidaan joutua juurihoitamaan tai jopa poistamaan.”
Hammassärky on useimmiten hoidettavissa
Vastaanotolla hammaslääkäri tutkii, onko säryn taustalla karies, ientulehdus, tapaturma, murtuma tai mahdollisesti hampaan juuren tulehdus tai purentaongelma. Hampaat ja suu tutkitaan silmämääräisesti, painelemalla ja koputtelemalla sekä mahdollisesti röntgenkuvilla ja erilaisilla hampaan tilaa mittaavilla testeillä. Toisinaan syy särkyyn voi selvitä potilaan aikaisemmasta hoitohistoriasta.
Useimmiten hammassäryn syy löytyy ja se pystytään hoitamaan. Toisinaan särkyä jäädään hammaslääkärin suosituksesta seuraamaan, jotta sen syy saadaan selville myöhemmin. Joskus harvoin hammassärky voi kroonistua.
”Kroonistuneet säryt ovat usein hankalahoitoisia purentaperäisiä vaivoja, joiden hoidossa päädytään yhteistyöhön erikoissairaanhoidon ja kipupoliklinikan kanssa. Nämä tilanteet ovat onneksi harvinaisia, vain yksittäisiä tapauksia vuodessa”, Saarenpää sanoo.
Ehkäise hammassärkyä arjessa
- Huolehdi hyvästä päivittäisestä suuhygieniasta.
- Valitse sopiva hammasharja ja opettele oikea harjaustekniikka.
- Käytä harkiten hampaita rasittavia happamia juomia.
- Vältä jatkuvaa napostelua.
- Suojaa hampaat tapaturmilta esimerkiksi urheiluharrastuksissa.
- Käy säännöllisesti hammastarkastuksissa hammaslääkärin vastaanotolla.
Teksti: Krista Korpela-Kosonen
