Selkäkipu on yleinen vaiva, josta lähes jokainen kärsii joskus. Selkäkipua esiintyy yleisimmin alaselän alueella, eikä siihen aina löydy yhtä selkeää syytä. Selkäkipu voi aiheutua lihasvenähdyksestä, selkää kuormittavasta työstä tai työasennosta, ikääntymisestä, vähäisestä liikunnasta, ylipainosta tai tupakoinnista. Myös stressi tai muut yksilölliset syyt voivat olla selkäkipujen taustalla.

Kipulääke hoitaa akuuttia selkäkipua

Tavallisen äkillisen selkäkivun hoitoon voi käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkettä. Lämpöhoito, kuten lämmitettävä kauratyyny, voi auttaa selkäkivussa ja parantaa toimintakykyä. Akuutissa, äkillisessä selkäkivussa voi myös kokeilla kylmähoitoa kipualueelle noin 15 minuutin ajan. Myös rentoutusharjoituksista voi olla apua. Usein tilanne paraneekin itsehoidolla ja normaaleista arkiaskareista ei ole haittaa.

Yleisimmät syyt oireiden taustalla

Alaselän äkillinen kipu johtuu pääasiassa lihasjännityksestä, mutta taustalla voi olla myös nikamien rappeutumaa ja pikkunivelten kulumia. Yleisiä ovat myös lihasten toimintakyvyttömyyttä aiheuttava välilevytyrä ja välilevyn pullistuma.

Aikuisilla melko yleinen iskias, eli alaraajaan säteilevä kipu, johtuu selkäytimestä lähtevän hermojuuren ärsytyksestä tai puristuksesta. Iskiaskipu voi syntyä myös nikamavälilevyn rappeutuessa.

Selkäydinkanavan ahtautuminen (spinaalistenoosi) on tyypillisesti ikääntyneiden vaiva. Siinä ahtaumasta johtuva paine puristaa verisuonia, vaikeuttaa hermojuurten hapensaantia ja siten aiheuttaa kipua, joka säteilee pakaroihin ja reisien takapinnoille, joskus jopa pohkeisiin saakka. Välilevytyrässä selän oikaiseminen helpottaa oireita, kun taas selkäytimen ahtaumassa se pahentaa niitä.

Milloin lääkäriin

Jos selkäkipu pitkittyy, on tavallisesta poikkeavaa, hyvin voimakasta tai kipu säteilee alaselästä raajaan, on suositeltavaa kääntyä lääkärin puoleen selkäkivun syyn arviomiseksi ja jatkohoidon tarpeen arvioimiseksi.

Päivystykseen tulisi lähteä, jos selkäkipuun liittyy virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn häiriöitä tai tunnottomuuta peräaukon alueella tai lihasheikkoutta jalkaterän lihaksissa. Myös kova vatsakipu tai kuume selkäkivun yhteydessä antaa aiheen hakeutua lääkäriin.

Monipuolinen liikunta ehkäisee selkävaivoja

Jos selkäkipuun ei liity tulehdusta tai hermoärsytyksen oireita, liikunta ja lihasharjoittelu ovat usein paras apu selkäkivun selättämiseen. Aiemmin uskottiin, että selkäkivussa ei ole hyvä liikkua, mutta nykyään tuo myytti on jo pitkään ollut kumottuna.

Liikunta oikein annosteltuna on tärkeää selkäkivun hoidossa. Varsinkin, jos selkäkipu on toistuvaa tai pitkittyvää, on hyödyllistä hakeutua lääkärin tai fysioterapeutin arvioon, josta saa ohjeita omatoimiseen harjoitteluun.

Lihasperäisten ja lievien selkävaivojen ennaltaehkäisyssä liikunnalla on myös tärkeä rooli. Myös tupakoinnin lopettaminen, ylipainon välttäminen ja oikea ergonomia työssä sekä stressin välttäminen auttavat selkäkipujen ehkäisyssä. Kevyt kuntoliikunta sekä keskivartalon ja lantionpohjan lihaskuntoharjoitteet auttavat pitämään selän kunnossa jatkossa.

Kaikki säännöllinen ja monipuolinen liikunta on tärkeää selän hyvinvoinnille. Selkäkivun alkuvaiheessa selälle lempeitä liikuntamuotoja ovat mm. kävely ja sauvakävely, pyöräily, uinti ja vesijuoksu.

Kun selkäkipu alkaa olla ohi, hyviä liikuntalajeja ovat esimerkiksi jooga, pilates, kuntosaliharjoittelu, tanssi ja erilaiset selälle sopivat jumpat. Harjoittelu kannattaa aloittaa maltilla ja lisätä kestoa ja rasitusta asteittain.

Lähteet: Terveyskirjasto.fi ja Selkäliitto ry/selkakanava.fi