Urheiluun kuuluu vauhti ja voima, ja vammoja on vaikeaa täysin välttää. Erityisen paljon kolhuja tulee kontaktilajeissa, mutta nilkka saattaa nyrjähtää tai polvi kipeytyä vaikkapa kuntolenkillä. Niin venähdyksiin kuin törmäyksiinkin tärkeintä on nopea ensiapu. Ripeä toiminta voi huomattavasti rajoittaa vauriota.

Moni urheilija tietää aika hyvin, milloin vamma on lievä ja milloin se taas vaatii isompaa hoitoa. Turhan urhea ei kannata olla: kipu johtaa liikkuessa helposti väärään tekniikkaan, ja se taas puolestaan lisää vaurioita.

Kannattaa muistaa, että kivulla on merkityksensä. Se varoittaa ja suojaa meitä. Hoitamaton vamma voi lievänäkin pahentua ja johtaa turhaan harjoittelutaukoon. Siksi lievätkin vauriot kannattaa hoitaa nopeasti ja tehokkaasti.

Huolellinen kotihoito nopeuttaa toipumista

Jos vamma ei vaikuta kovin pahalta, ensiavun jälkeen vauriota hoidellaan kotona levolla, kylmäkääreellä ja kevyellä venyttelyllä. Venyttely ei saa aiheuttaa kipua. Jos oireet eivät helpota, käänny lääkärin puoleen. 

Moni viivyttelee turhaan lähtöä vastaanotolle. Saatetaan ajatella, että on turha mennä lääkäriin ennen kuin ruhjeet ovat selkeästi näkyvissä. Voimakas kipu on kuitenkin aina peruste käydä lääkärissä. Kun aikaa kuluu, oirekuvio voi muuttua sekavammaksi ja se vaikeuttaa diagnoosia ja hoitoa.

Rasitusvamma syntyy ajan mittaan

Rasitusvammat kehittyvät yleensä hitaasti ja siksi niitä voi olla vaikea havaita. Jos kipu lisääntyy rasituksessa ja estää normaalin harjoittelun, on syytä lähteä vastaanotolle. Leposärky ja turvotus ovat myös selkeitä syitä käydä lääkärissä. Nuorten kohdalla kuulee jokus puhuttavan kasvukivuista, mutta ei sellaista oikeastaan ole. Tällaiset oireet viittaavat johonkin vaurioon.

Rasitusvammojen kohdalla on selvitettävä vaivan syy, jotta ei hoideta vain oiretta. Jos syy on hoitamatta ja oireiden kadottua palataan treeneihin, oireet usein palaavat. Esimerkiksi kantapääkivut voivat johtua pohjelihaksen kireydestä ja polvikivut puolestaan saattavat johtua liian heikoista tai kireistä reisilihaksista. Hoito-ohjeiden tulee olla asiantuntevia ja täsmällisiä, jotta lihasharjoittelu tai venyttely kohdistuu oikein. Rasitusvammoissa pelkkä lepo ei hoida oireen aiheuttajaa.

Lämmittelyn ja treenien välillä tehtävän hyvän lihashuollon merkitystä ei voi liikaa korostaa. Se antaa suojaa sekä tapaturmia että rasitusvammoja vastaan. Ja toki myös parantaa suoritusta.

Jos lihashuolto on hoidettu hyvin, kivut saattavat johtua tilanteeseen nähden liiallisesta kuormituksesta. 

Kipugeeli hoitaa suoraan vauriokohtaa

Nyrjähdysten ja venähdysten ensihoitona käytetään nykyisin PEACE & LOVE -ohjeistusta, joka painottaa aktiivista kuntoutusta. Ensiapuna voi käyttää myös tulehduskipulääkettä. Iholla käytettävä kipugeeli, kuten ibuprofeenigeeli, hoitaa kipua ja tulehdusta paikallisesti. Ibuprofeenigeeli on hajusteeton ja helppo levitettävä. Se ei myöskään tahraa.

Vauriokohdassa on tulehdus, ja tulehduskipulääke vähentää tulehduksen aiheuttamaa ärsytystä ja kipua. Kipugeeli sopii myös heille, jotka eivät syystä tai toisesta voi tai halua käyttää nieltäviä tulehduskipulääkkeitä.

Jos vahingoittunut raaja tai nilkka turpoaa voimakkaasti, siinä on liikerajoituksia tai sille ei kestä varata, ota yhteyttä lääkäriin. Lääkäriin on hakeuduttava myös, jos vaiva ei lievity kolmen päivän aikana tai alkaa pahentua.

Teksti: Diana Törnroos & Orion

Artikkelia on päivitetty 15.3.2023.