Tunnista atooppinen iho

Atooppisen ihon läpäisyeste on poikkeava, ja sen läpi pääsee helpommin esimerkiksi kemikaaleja ja allergeeneja. Atooppinen iho myös haihduttaa enemmän vettä ja kuivuu siksi helpoksi. Atooppisen ihottuman on todettu olevan osittain perinnöllistä. Kyseessä on Suomen yleisin ihosairaus, johon sairastutaan jo lapsena.

Atooppisen ihon oireet

Atooppinen iho on kuiva, hilseilevä ja kalpea. Lisäksi siinä on tyypillisesti kuivia, karheita punoittavia ja kutisevia ihottumaläiskiä. Kutiava iho saattaa paksuuntua raapimisen seurauksena. Rakkulat ovat myös tavallisia atooppisen ihon oireita.

Lasten kasvoilla esiintyy maitorupea, joka muuttuu kouluiässä tyypillisesti taiveihottumaksi. Murrosiässä se siirtyy kasvoihin, kaulaan ja ylärintakehään. Aikuinenkin voi olla kokonaan atooppisen ihottuman peitossa.

Kutina on yleisin ja elämänlaatua voimakkaasti huonontava oire. Se voi olla niin intensiivistä, että uni ja keskittymiskyky häiriintyvät.

Ihon normaali pintahiiva voi herkistää atoopikkoa. Tämä on tyypillistä etenkin nuorille, jotka aloittavat seurustelun ja ovat paljon lähekkäin kumppanin kanssa.

Atopian oireilua ei voi ennakoida. Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi stressi, alkoholinkäyttö, kloorivesi ja oma hiki voivat pahentaa oireita. Monet välttelevät gluteiinia ja maitotuotteita kutinan takia. Runsaat ihopoimut pahentavat myös atooppista ihottumaa.

Suurin osa atooppisen ihon oireista ovat lieviä. Toisaalta sairauteen kuuluu ennalta arvaamattomuus, kun oireet saattavat jostakin ärsykkeestä lehahtaa yhtäkkiä voimakkaiksi. Iän myötä oireet usein lievenevät.

Atooppisen ihon hoito

Akuuttia vaihetta hoidetaan rasvaamalla paikallisesti kortisonivoiteilla. Kortisonia käytetään hoitoon kuuriluonteisesti, sillä pitkäaikaisessa käytössä se voi ohentaa ihoa.

Perusvoiteet hoitavat ihoa, parantavat läpäisyestettä ja vähentävät kortisonivoiteiden tarvetta. Perusvoide levitetään kostealle iholle, jolloin se imeytyy tehokkaammin ja vähentää kutinaa.

Sopiva perusvoide löytyy kokeilemalla. Rasvaaminen kannattaa aloittaa keskirasvaisella voiteella. Jos iho kutiaa jälleen jo tunnin kuluttua, on syytä siirtyä rasvaisempaan voiteeseen. Voidetta tulee laittaa reilusti.

Tavanomaisten perusvoiteiden lisäksi voiteista löytyy sellaisia, joissa on kosteutta sitovia ainesosia, kuten glyserolia tai karbamidia.

Atooppinen iho kannattaa myös pestä perusvoiteella. Peseytyminen on tärkeää ihon kunnon kannalta, samoin veden juominen.

Jos vauvalla on lisääntynyt riski atooppiseen ihottumaan, rasvaus perusvoiteella kannattaa aloittaa aivan pienestä.

Antihistamiinia käytetään tarpeen mukaan allergia-aikaan kutinaa vähentämään.

Hajusteita ja karheita tekstiilejä kannattaa välttää, sillä ne voivat ärsyttää atooppista ihoa. Samoin allergisoivien ruoka-aineiden käyttöä ja eläinpölyä kannattaa välttää.

Milloin lääkäriin?

Jos iho tulehtuu tai ihottuma pahenee voimakkaasti, kannattaa hakeutua lääkärin hoitoon. Kortisonivoidetta määrätään parin viikon kuureina ärhäkän ihottuman hoitoon. Valohoitoa voidaan antaa yhdessä kortikosteroidien kanssa.

Takrolimuusivoiteen käyttö aloitetaan ihotautilääkärin vastaanotolla, jos kortisonikuureja on ollut jo useita. Muusivoiteiden kanssa ei käytetä samaan aikaan muita hoitomuotoja.

Jos paikallishoidot eivät auta, lääkäri voi määrätä antibioottikuurin parantamaan ihon tulehdustilaa.

Asiantuntijana Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Noora Takkinen, Forssan sairaala ja Turun kaupungin ihotautivastaanotto

Teksti: Riitta Rautakoura