Kemisti, diplomi-insinööri ja Orionin lääkkeettömien voiteiden kehityspäällikkö Maarit Päällysahon työympäristö - laboratorio - on oma erityinen maailmansa. Sieltä löytyvät laboratoriomittakaavan soveltuvat sekoittajat, homogenisaattorit ja voidevalmistuslaitteet. Yksin Päällysaho ei toimi, sillä voiteiden kehittäminen on ryhmätyötä, joka vaatii taakseen tutkimusta. Työryhmän koko on 3-5 henkilöä ja uuden projektin toteuttamiseen menee 6-12 kuukautta.
Orionin perusvoiteet soveltuvat kaikille, mutta erityisesti niiden suunnittelussa on otettu huomioon atoopikot, herkkäihoiset ja allergikot. Valikoimaan kuuluu 14 erilaista voidetta, jotta jokaiselle löytyisi oma suosikki. “Tällä hetkellä emme pysty räätälöimään voiteita yksilötasolle asti, mutta kenties tulevaisuudessa näinkin on”, Maarit visioi.
Orionilla Maarit Päällysaho on ollut jo vuosikymmenen, josta kehityspäällikön tehtävässä 1,5 vuotta. Kemiasta hän innostui jo yläasteella. Työn taika on silti säilynyt: Päällysahon mielestä emulsion muodostaminen on aina yhtä ihmeellistä, vaikka kemia sen takana onkin tiedossa.
Kuluttajan toiveet kehitystyön lähtökohtana
Uuden tuotteen suunnittelu tai olemassa olevan tuotteen muutos vaatii moniammatillista osaamista. Monet projektit käynnistyvät markkinoinnin asiantuntijoiden tekemien analyysien pohjalta: Siitä millaisia kuluttajatrendejä on näkyvissä, millaisia tuotteita kuluttajat kaipaavat tai millaisista tuoteparannuksista olisi heille hyötyä. Tuoteideoita voi tulla myös terveydenhuollon ammattilaisilta tai suoraan tuotekehityksestä. Jotkut tuotemuutokset tapahtuvat lainsäädännön johdosta.
”Kemistin tulee kehitystyössä ottaa huomioon mm. raaka-aineiden ominaisuudet ja yhteensopimattomuudet, valmistusprosessi, se millaiseen pakkaukseen tuote halutaan ja tuotteen säilyvyys”, Päällysaho kertoo. Säilyvyyttä varten testataan säilöntäaineen teho ja säilytysolosuhteet. On otettava huomioon myös tuotteen reaktiot siihen kohdistuvaa rasitusta kohtaan esimerkiksi kuljetuksen aikana. Lisäksi tuotteen tulee täyttää Euroopan kosmetiikkalainsäädännön vaatimukset sekä Orionin laatuvaatimukset.
Raaka-aineiden valintaa ohjaa turvallisuus ja vastuullisuus
Voiteen suunnittelussa olennaista on tuntea ihon toiminta ja tiedettävä suunnitellun tuotteen käyttötarkoitus: onko kyseessä esimerkiksi vartalotuote, päivävoide, iholle jätettävä vai pois pestävä tuote. Raaka-aineet valitaan siten, että niiden toimivuudesta omassa käyttötarkoituksessaan on tieteellistä näyttöä. Tuotetta suunnitellessa on lisäksi päätettävä ihotyyppi, jolle tuote on tarkoitettu, sillä se vaikuttaa paljon raaka-ainevalintoihin. Lisäksi huomioon otetaan tuotteen ihotuntuma.
Raaka-aineista tarvitaan paljon tietoja. Esimerkiksi niiden alkuperä, turvallisuus, kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet selvitetään. On tarkistettava, onko joillakin suunnitelluilla raaka-aineilla yhteensopimattomuuksia tai onko jollain raaka-aineella havaittu paljon haittavaikutuksia. Orion myös seuraa jatkuvasti lainsäädännön muutoksia ja ajankohtaisia keskusteluita kosmetiikassa käytettävien raaka-aineiden osalta.
Käytettävien kemikaalien turvallisuus varmistetaan. Kaikkien yksittäisten kemikaalien turvallisuus on arvioitu EU-tasolla ja lisäksi itse tuotteelle tehdään turvallisuusarvio. Tuotteisiin valikoidaan kemikaalit siten, että ne ovat turvallisia käytetyissä pitoisuuksissa. Lisäksi yleistä, kemikaalien ympärillä käytävää keskustelua seurataan ja uusin tutkimustuloksiin reagoidaan.
Vastuullisuus on myös yksi määre raaka-ainetta valitessa. Päällysaho on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Orionin voideuutuutta, Carbalan Plussaa. Sen raaka-aine on karitevoi, joka ostetaan vastuulliselta tuottajalta. Raaka-aineiden toimittajat ovat eurooppalaisia ja tuote valmistetaan Suomessa, Orionin Turun tehtaalla.
Voiteen oikea koostumus on pitkällisen työn tulos
Voiteiden valmistuksessa ainekset annostellaan vesi- ja rasvafaaseihin. Voide voi yksinkertaistettuna olla joko öljy-vesi tai vesi-öljy -emulsio. Emulsio on kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen seos, joka saadaan aikaan sekoittamalla aineet keskenään.
Harvoin käy niin, että ensimmäinen koostumus osuu nappiin. Kehitystyön edetessä ideat jalostuvat tai alun perin toivotut ominaisuudet voivat muuttua. Koostumuksia myös muutetaan havaintojen mukaan. Koostumuksesta tehdäänkin useampia versioita, joista lopullinen koostumusvaihtoehto saattaa olla vasta kuudes tai seitsemäs versio. ”Voiteiden koostumuksen suunnittelu olisi aika tylsää, jos aina tietäisi onnistuvansa”, toteaa Päällysaho.
Eri koostumuksia arvioidaan ja jokaisen on täytettävä niille asetetut laatuvaatimukset ennen kuin voidaan edetä. Esimerkiksi jos säilöntäaineen tehontesti ei täytä vaatimuksia, palataan alkuun ja katsotaan mitä voidaan koostumuksessa muuttaa - ensisijainen vaihtoehto ei ole lisätä säilöntäainetta.
Kun lopullinen koostumus on valittu, on edessä vielä sen teollistaminen tuotantomittakaavaan ja tuotteen saaminen markkinoille. Tuotteen näkeminen uunituoreissa pakkauksissa ilahduttaa, mutta jännittävin osuus on saada kuluttajapalaute tuotteesta. Hyvä palaute ilahduttaa tuotekehittäjää!
Teksti: Satu Salmelin-Tikkala
