Väite: Siitepölyallergiassa on tärkeää lääkitä oireita säännöllisesti ja oikealla tuotteella

TOTTA. Säännöllinen lääkitseminen auttaa vähentämään oireilua. Jos allergiaoireet ovat valtaosaltaan esimerkiksi nuhaoireita, ensisijainen hoitomuoto on kortikosteroidipitoinen nenäsuihke.

Tukkoinen tai vesimäistä eritettä vuotava nuha on yksi tavallisimmista siitepölyallergian oireista, mutta usein mukaan liittyy silmäoireita. Allergiset silmät yleensä punoittavat, kutisevat ja voivat vuotaa vettä.

Nenäoireisiin käytettävät kortikosteroidisuihkeet saattavat tehota samalla myös silmäoireisiin. Mutta jos silmäoireet ovat hallitsevammat kuin nenäoireet, on syytä ottaa käyttöön myös antihistamiinisilmätipat.

Aiheeseen liittyvää:

Milloin sitten rinnalle kannattaa aloittaa suun kautta otettava antihistamiini? Silloin, jos nenä- ja silmäoireet eivät riittävästi vaimene suihkeilla ja silmätipoilla.

Väite: Jotkin antihistamiinit väsyttävät

TOTTA – JA SAMALLA TARUA. Moni antihistamiinien käyttäjä kokee valmisteiden väsyttävän, mutta tutkimuksissa tällaista vaikutusta ei ole selkeästi havaittu. Vanhan polven antihistamiinit kulkeutuivat keskushermostoon ja aiheuttivat voimakastakin väsymystä. Nykyisissä antihistamiineissa näin ei juurikaan käy.

Jos kuitenkin kokee potevansa väsymystä antihistamiineista, kannattaa ajoittaa tabletin otto yötä vasten tai kokeilla toisenlaista antihistamiinivalmistetta. Apua valmisteen valintaan on hyvä pyytää farmaseutilta.

Väite: Siitepölyallergian hoitoon on lukuisia erilaisia lääkkeitä

TOTTA. Siitepölyallergiaoireiden hoitoon löytyy ensinnäkin lukuisia erilaisia, suun kautta otettavia antihistamiineja. Antihistamiinia löytyy myös silmätippoina sekä nenäsuihkeina ja liuoksina lapsille.

Antihistamiinitableteista, joista valtaosa on myynnissä apteekissa ilman reseptiä, on valittavissa lukuisia erilaisia valmisteita sen mukaan, mikä niissä on vaikuttavana aineena. Näitä vaikuttavia aineita ovat setiritsiini sekä levosetiritsiini, loratadiini ja desloratadiini, ebastiini, akrivastiini ja feksofenadiini.

Antihistamiinien lisäksi nenäsuihkeiden vaikuttavina aineina käytetään kortikosteroideja, kuten beklometasonia, sekä kromoglikaatteja. Kromoglikaatit ovat vaikuttavana lääkeaineena myös silmätipoissa.

Vaikuttavan aineen näkee pakkauksesta, ja tietoa sekä apua valintaan saa apteekin farmaseuttiselta henkilökunnalta.

Väite: Allergialääkkeiden tehoissa ja käyttötavoissa on isoja eroja

TARUA. Antihistamiinien tehossa ja käyttötavoissa ei ole erityisen suuria eroja. Yleensä antihistamiinitabletteja saa ottaa vain yhden päivässä – tosin ebastiinia voi ottaa 10 milligrammaa kaksi kertaa päivässä, ja akrivastiinitabletti otetaan puolestaan kolme kertaa päivässä. Silmätipoissa ja nenäsuihkeissa vuorokauden annostelu tapahtuu yleensä aamuin illoin. Lääkkeen potilasohjeessa kerrotaan, jos suihketta tai tippaa voi käyttää tätä useammin.

Antihistamiinit ovat edullisia valmisteita. Jos tuntuu siltä, että yhdenlaisesta tuotteesta ei saa riittävästi tehoa, mikään ei estä kokeilemasta toista, muuta vaikuttavaa lääkeainetta sisältävää antihistamiinia, aiemman valmisteen sijasta.

Väite: Asiakkaan on vaikea valita itselleen sopivin valmiste kaikkien allergialääkkeiden joukosta

VARMASTI TOTTA! Allergialääkkeitä on apteekeissa monta hyllymetriä jo senkin vuoksi, että allergisia siitepölyoireita potee yli miljoona suomalaista. Apua saa ja kannattaa ehdottomasti kysyä apteekin farmaseuttiselta henkilökunnalta myös vaikkapa siinä tapauksessa, että asiakkaalla on käytössään lukuisia reseptilääkkeitä. Vaikka vain harvoilla allergiavalmisteilla on yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, nämäkin asiat on hyvä varmistaa farmaseutilta.

Väite: Odottaville ja imettäville äideille eivät käy kaikki allergialääkkeet

TOTTA. Raskaana olevien ja imettävien äitien on hyvä kysyä apua apteekin farmaseuttiselta henkilökunnalta tai lääkäriltä.

Väite: Siitepölyallergian hoitoon hankittuja itsehoitolääkkeitä voi käyttää muihinkin allergioihin

PÄÄOSIN TARUA. Apteekin itsehoitovalmisteet allergian hoitoon on tarkoitettu nimenomaan siitepöly- ja kausiallergiaoireiden lievittämiseen. Lääkäri saattaa joskus määrätä antihistamiineja erilaisten allergisten ihoreaktioiden hoitoon, mutta omin päin niillä ei kannata alkaa lääkitä itseään.

Osa antihistamiineista lievittää kuitenkin hyttysten pistoista aiheutuvaa kutinaa – ja tabletti kannattaa ottaa jo etukäteen siinäkin tapauksessa, jos tietää, että kyläilykohteessa on lieviä oireita aiheuttava koira tai kissa.

Väite: Allergialääkkeitä ei kannata aloittaa ennen kuin ensimmäiset oireet puhkeavat

TARUA. Kortikosteroidinenäsuihkeet sekä kromoglikaattia sisältävät allergiavalmisteet on hyvä aloittaa 1–2 viikkoa ennen siitepölykauden alkua ja sen kasvin kukintaa, jonka tietää aiheuttavan oireita. Netistä saa nykyisin hyvin tietoa kukintakauden alkamisesta, joten siitepölytiedotteita kannattaa seurata jo keväästä saakka aktiivisesti.

Antihistamiinitablettien käytössä riittää, että sen aloittaa paria päivää ennen siitepölyoireiden puhkeamista.

Väite: Allergialääkkeissä ei ole väliä sillä, mihin aikaan päivästä ne ottaa tai mitä niiden kanssa syö

TOTTA. Yhteisvaikutuksia ruokien kanssa allergialääkkeillä ei ole. Lue kuitenkin huolella lääkepakkauksen paperinen potilasohje, jossa sanotaan, mihin aikaan ja miten usein lääke tulisi ottaa. Ja jos tuntuu siltä, että antihistamiini väsyttää, ota tabletti vasta illalla, ennen yöpuulle menoa.

Väite: Siitepölyallergiassa on turha lähteä lääkäriin

TARUA – YLEENSÄ. Lääkäriä ei tarvita, jos tuntuu siltä, että apteekin itsehoitolääkkeistä saa riittävästi apua eikä elämänlaatu tai yöuni heikenny oireiden takia.

Jos taas reseptittä saatavat lääkkeet eivät tunnu tehoavan, arki hankaloituu tai hengitys vaikeutuu, lääkäriin on syytä lähteä. Lääkärissä voidaan miettiä muun muassa siedätyksen aloittamista.

Nuha kuin nuha. Mistä tietää, että kyse on siitepölyallergiasta?

  • Tavallisen nuhan ja allergisen nuhan erottaminen toisistaan ei ole aina helppoa. Tavallisen nuhan aiheuttajia on lukuisia, joista flunssavirukset ovat yleisimpiä. Siitepölyallergikon allergisen nuhan taas aiheuttaa siitepöly, jolle allergikon immuunivaste on herkistynyt.
  • Siinä, missä tavalliseen nuhaan liittyy usein muitakin virus- tai bakteeritartunnan oireita, kuten kuumeilua, päänsärkyä, lihaskipuja, yskää sekä kurkkukipua, näitä oireita ei liity siitepölyallergian aiheuttamaan nuhaan.
  • Allergisessa nuhassa nenä vuotaa usein vesimäisesti, ja nenä saattaa olla tukkoinen. Aivastuttaa. Allergisen nuhan ohella myös allergikon silmät yleensä oireilevat: ne punoittavat, kutisevat ja voivat niin ikään vuotaa. Vuoto on kirkasta kyynelnestettä.
  • Nuhan ilmaantumisajankohtakin erottaa pöpötartuntaan ja siitepölyallergiaan liittyvän nuhan toisistaan: kun tietty puu tai heinä kukkii, allergiaoireet, kuten nuha, puhkeavat. Yleensä siitepölylle herkistynyt tietää, milloin odottaa allergiaoireita – joskin niiden vaikeusaste riippuu myös siitä, miten paha siitepölyvuosi on kyseessä.

Siitepölykausista saat tietoa mm. Allergia- iho- ja astmaliiton sivulta.

Teksti: Essi Kähkönen