Pienen lapsen kipu vaatii hoitoa

Pienen lapsen kivun tunnistaminen ja paikantaminen on vaikeaa, koska potilas ei osaa puhua eikä ilmaista, mistä paha olo johtuu. "Toisinaan on vaikea erottaa kipua muusta epämukavuudesta. Usein vanhemmat kuitenkin osaavat päätellä itkun sävystä, onko lapsella tavallinen hätä vai johtuuko itku kivusta", toteaa Itä-Suomen yliopiston anestesiologian professori Hannu Kokki. Hän on tutkimustyössään perehtynyt lasten anestesiologiaan, leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon ja toipumiseen sekä lapsilla käytettävien kipulääkkeiden kliiniseen farmakologiaan. Pienten lasten kipua arvioidaan professorin mukaan havainnoimalla: raapiiko lapsi sormillaan korvaansa vai piteleekö hän mahaansa? "Perusperiaate on se, että jos aikuinen kokee tietyssä tilanteessa kipua, on syytä olettaa, että vastaava tapahtuma aiheuttaa kipua myös pienelle lapselle. Jos esimerkiksi sormet jäävät oven väliin, niin lapsi kuin aikuinenkin tuntee kipua ja tarvitsee kivunlievitystä", Kokki sanoo.

Turhaa kärsimystä vältettävä

Lapsen kivunhoidon voi tiivistää seuraavaan ohjeeseen: jos kivusta on lapselle haittaa, sitä on lievitettävä. "Elämään kuuluu jonkin verran kipua, mutta turhaa kärsimystä täytyy vältää", Hannu Kokki toteaa. Hänen mukaansa kipuun tulee puuttua nopeasti ja se täytyy hoitaa kunnolla. "Kivunhoito on tärkeää, jotta kiputilat eivät pitkity. Lapsen pitkäaikaisen kivun juuret saattavat johtaa huonosti hoidettuun akuutin vaiheen kipuun", Kokki sanoo. "Kipuun on aina reagoitava, jos siitä on lapsen elämässä selkeää haittaa. Kipu voi esimerkiksi häiritä nukkumista, koulunkäyntiä tai harrastuksia. Jos lapsi ei pysty tekemään kivun takia samoja asioita kuin tavallisesti, kivun syy pitää selvittää ja kipu pitää hoitaa."

Kylmähoitokin käy lapselle

Jos lapsen nilkka nyrjähtää tai kyynärpäähän sattuu, ensin kannattaa turvautua kylmähoitoon: laittaa kylmäpussi tai pakastevihannespussi kipeän kohdan päälle. Kylmäpussia ei tule panna suoraan ihoa vasten, vaan väliin on hyvä jättää kangasta. "Kylmähoito on yhtä sopiva kivunlievitysmenetelmä niin aikuiselle kuin lapsellekin", Hannu Kokki sanoo.

Milloin mennä lääkäriin?

Jos lapsi on perusterve ja kivulle löytyy selkeä syy, kuten rokotuksessa käynti tai hampaanpoisto, kipulääkkeen käyttö on Kokin mukaan kohtuullisen turvallista. "Silloin kun korvakierteestä kärsinyt lapsi herää yöllä itkemään, kipu korvassa on siihen todennäköisin syy. Hänelle voi antaa heti kipulääkkeen, mutta seuraavana päivänä pitää käydä varmistamassa, onko kyseessä korvatulehdus."

Kun kivun syy on ilmiselvä, kipulääkkeen käyttöä varten ei tarvitse pyytää ammattilaisen arviota. Mutta jos kipu pitkittyy tai kipuja ilmenee toistuvasti, yhteydenotto lääkäriin on järkevää. "Infektioiden yhteydessä nyrkkisääntönä on, että jos lapsen yleisvointi on hyvä ja hän syö ja juo normaalisti, kipulääkettä voi käyttää, mikäli kuumeesta ja kivusta aiheutuu epämiellyttävä olo. Jos kipu pitkittyy ja kestää useita päiviä tai jos yleisvointi heikkenee, lapsi täytyy viedä tutkittavaksi", Kokki neuvoo.

Silloin kun lapsella on ripulia tai oksentelua, hänelle ei pidä antaa särkylääkettä. "Oksentelun vuoksi lapsi on menettänyt paljon nestettä, eikä omatoiminen kivunlievitys lääkkeellä ole turvallista. Munuaistoiminta voi heikentyä", Kokki perustelee. "On myös muistettava, että oikealle alamahaan painottuvan kivun syynä saattaa olla pikaista leikkaushoitoa vaativa umpisuolentulehdus."

Annostele painon mukaan

Itsehoidossa sopivia kipulääkkeitä lapselle ovat parasetamoli, ibuprofeeni, ketoprofeeni ja naprokseeni. "Ensisijainen vaihtoehto kivun ja kuumeen hoidossa niin lapselle kuin aikuiselle on parasetamoli", Kokki huomauttaa. "Vammoihin ja kovaan kuumeeseen liittyy tulehduskipua. Silloin parasetamolin sijasta tai sen lisäksi voi käyttää tulehduskipulääkettä."

Kuinka lapsen ikä vaikuttaa kivunhoitoon? Hoidetaanko leikki-ikäisen ja koululaisen kipua eri tavalla? "Lapsen kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana kipua ei ole järkevä hoitaa lääkkeillä omin päin. Ennen kipulääkkeiden käyttöä on otettava yhteys neuvolaan tai lääkäriin. Puolesta ikävuodesta eteenpäin lapsella on käytössä samat lääkkeet kuin aikuisellakin." Kokin mielestä on tärkeää, että ilman reseptiä myytävien kipulääkkeiden annostelu perustuu lapsen painoon. "Paino on ikää parempi perusta sekä parasetamolin että tulehduskipulääkkeen annostelussa."

Suppo vai tabletti?

Parasetamolia on annettu lapsille perinteisesti suppoina, mutta niistä ollaan vähitellen luopumassa. Lääkeaineen imeytyminen peräsuolen kautta on havaittu epävarmaksi. "Paras tapa antaa kipulääke on suun kautta joko kiinteänä tai suussa liukenevana tablettina. Omissa tutkimuksissani olen havainnut, että lapset pystyvät nielemään pienikokoisia tabletteja ongelmitta", Hannu Kokki huomauttaa.

Liuosmuotoiset lääkkeet ovat käteviä, mutta niiden kanssa on oltava huolellinen. "Lääkepulloa pitää käännellä puolenkymmentä kertaa ennen annostelua. Niin varmistetaan, että lääkeaine jakautuu pulloon tasaisesti. Jos ravistelua ei tee, ensimmäisissä annoksissa lapsi saa vain lisäaineita. Kaikki vaikuttava aine voi jäädä pohjalle, ja viimeisissä annoksissa lapsi saa sitä liikaa."

Toisinaan kivunhoitoa arastellaan varsinkin pienten lasten kohdalla. On kuitenkin tärkeää, että vanhemmat saavat apteekissa neuvoja lapsen kivun lievittämiseen. "Kun kipuun on selkeä syy, sitä voi hoitaa kohtuullisen turvallisesti parasetamolin ja tulehduskipulääkkeiden avulla."

Teksti: Timo Behm