Pidempään ja terveemmin - näin pidät työkuntoa yllä

Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Suurin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työterveyshuollon erikoislääkäri, tutkija ja ravitsemusasiantuntija kertovat, millaisin eväin Suomi jaksaa töissä paremmin.

Eläkepommi, rakennemuutos, leikkaukset – päättäjät ovat kuluneen vuoden aikana käyneet kiivasta kädenvääntöä työurien pidentämisestä. Sopeutuakseen ihmisten keskimääräisen eliniän nousuun Suomi on valmistellut vuodelle 2015 uutta eläkeiän korotusta. Taustalla on huoli eläkevarojen riittämisestä: Suomessa jäädään eläkkeelle verraten varhain, keskimäärin alle 60-vuotiaina, vaikka virallinen eläkeikä on 63 vuotta.

Maapallon toisella puolella tilanne on toinen: tilastojen valossa varsinainen ennätysmaa on Etelä-Korea, jossa töitä paiskitaan vielä seitsemänkymppisinäkin, vaikka maan virallinen eläkeikä on 60 vuotta. Myös Suomessa tuoreen kansallisen senioritutkimuksen mukaan puolet vastanneista on kiinnostunut jatkamaan työntekoa eläkeiässä tavalla tai toisella. Mistä sitten kiikastaa?

Kelan mukaan Suomessa työssä jaksamista verottavat ensisijaisesti sairaudet. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään useimmin mielenterveysongelmien tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi.  Miten suomalaiset jaksaisivat töissä paremmin? Ympäristö ja olosuhteet vaikuttavat paljon, mutta onneksi myös omilla teoilla ja valinnoilla on väliä. Haastattelimme kolmea asiantuntijaa, joiden mukaan terveiden ja energisten eläkepäivien eteen voi ja kannattaa tehdä työtä – joka päivä.

Työuupumus suurin uhka

Suomessa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää leikkaa erityisesti työkyvyttömyyseläkkeiden suuri määrä. Eniten työkyvyttömyyttä aiheuttavat mielenterveysongelmat, kuten henkinen uupuminen ja masennus. Kelan mukaan 2012 niiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä oli yli puolet. Kyseessä ei ole ainoastaan varttuneen ikäryhmän ongelma: Mehiläisen työterveyshuollon erikoislääkärin Kari Mäkelän mukaan jo 30—40-vuotiailla alkaa esiintyä uupumisen oireita. ”Työn hallitsemattomuus, rajaamisen vaikeus ja infotulva – on monia osa-alueita, jotka kuormittavat erityisesti toimihenkilöpuolella. Työ ei saa viedä liian suurta osaa elämästä”, Mäkelä toteaa.

Jos huomaa ajattelevansa töitä usein kotonakin, kannattaa tilanteeseen puuttua ja opetella päästämään irti työasioista vapaa-ajalla. Tosin kaikki uupumus ei selity pelkästään työelämän vaatimuksilla, sillä kuormittavat tekijät ovat usein vaikeasti hahmotettavia. Erilaiset haastavat elämäntilanteet saattavat aiheuttaa sen, että psyykkinen sairaus puhkeaa tai pitkittyy. ”Elämäntilanne, kuten asuntolaina tai omien vanhempien sairastelu vaikuttavat kuvioon”, Mäkelä kertoo.

Liian kevyttä työtä?

Työuupumuksen ja stressin lisäksi myös fysiikkamme joutuu koetukselle työuran aikana. Kelan tilastojen mukaan toiseksi suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Niiden perusteella myönnetään vajaa kolmannes työkyvyttömyyseläkkeistä.

Ironista kyllä, työelämän suureksi Akilleen kantapääksi on tullut työn liiallinen keveys: istumme paikoillamme aivan liian suuren osan valveillaoloajastamme. Paras vasta-aine tuki- ja liikuntaelinten sairauksille onkin säännöllinen liikunta. STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi tarjoaa lääkkeeksi helppoja ratkaisuja, jotka tuppaavat unohtumaan arjen pyörteissä liian helposti. ”Taukojumpat, venyttelyt ja palaverien lyhentäminen auttavat fyysistä suorituskykyä pysymään hyvänä”, hän toteaa.

Myös hyvistä yöunista huolehtiminen on Työläjärven mukaan äärimmäisen tärkeää. Keho huoltaa aivoja levossa. ”Monia sairauksia ja alkaneita mielenterveysongelmia pahentavat liian vähäinen lepo ja vuorokausirytmiin liittyvät ongelmat.”

Ravinto vaikuttaa vireystasoon

Hyvällä ja monipuolisella ravinnolla voidaan pitkässä juoksussa ehkäistä monia työterveyttä uhkaavia sairauksia. Ravitsemusasiantuntija, professori Mikael Fogelholmin mukaan terveellisen ruuan ja masennuksen ehkäisyn välisistä yhteyksistä on olemassa yhä enemmän näyttöä. ”Jos ihmiset söisivät nykyistä terveellisemmin, monia pitkäaikaisseurauksia olisi vähemmän”, Fogelholm toteaa.

Harva tulee ajatelleeksi, että pienillä arjen järjestelyillä voi tehdä ihmeitä työtekijöiden hyvinvoinnille. Levollinen mieli ja tyytyväinen vatsa viihtyvät yhdessä, joten mahdollisuus laadukkaaseen työpaikkalounaaseen on keskeistä. ”Työnantajan tulee tukea joka päivä työntekijän mahdollisuutta syödä terveellisesti. Hedelmiä voisi olla aina vapaasti tarjolla, ja kokousviinerit tulisi jättää ostamatta”, Fogelholm toteaa.

Säännöllinen ruokarytmi helpottaa työskentelyä läpi päivän. Fogelholmin mukaan pitkät tauot syömisessä tekevät ihmisistä huonotuulisia ja heikentävät keskittymiskykyä. ”Ruokatauon aikana mieli menee pois työasioista, kun tavataan muita ihmisiä. Sillä on positiivisia vaikutuksia työssä jaksamiseen.”

Arjen pieniä tekoja

Jos kaikista hyvistä aikeista huolimatta pitkittynyt flunssakierre tuntuu ylivoimaiselta tai työstressi vie yöunet, kynnys avun hakemiseen tulisi pitää alhaisena. Kari Mäkelä muistuttaa, että työntekijöille on usein tarjolla tuki, jonka perimmäinen olemassa olon syy on juuri työssä jaksamisen edistäminen: työterveyshuolto.

Johtavana lääkärinä toimiva Mäkelä pitää itse edelleen myös yleislääkärin vastaanottoa ja alleviivaa palveluiden hyödyntämisen tärkeyttä. ”Meillä on yhteys sinne työpaikan esimiehiin ja olosuhteisiin, eli pystymme tekemään myös parannusehdotuksia, jotta työ ei kuormittaisi niin paljon.”

Myös Riitta Työläjärvi nostaa esille arjen pienien tekojen tärkeyden työssä jaksamiselle. ”Jeesaa kaveria ja kehu työtovereita julkisesti. Parannus- ja korjausehdotukset kannattaa sen sijaan jakaa mieluummin kahden kesken tai pienemmässä porukassa”, tutkija neuvoo.