Muista ystävää, hemmottele läheisiä

Helmikuun puolivälissä vietetään ystävänpäivää. Juhlan juuret juontavat eurooppalaiseen pyhimystarustoon. Muinaiset roomalaiset viettivät Lupercalia-juhlaa, jolla kunnioitettiin naisten ja avioliiton jumalatarta Junoa sekä luonnon jumalaa Pania. Kristityt puolestaan omistivat päivän kahdelle Valentinus-nimiselle pyhimykselleen. Englannissa ja Ranskassa ystävänpäivää vietettiin jo 1300-luvulla rusettiluistelun merkeissä, viralliseksi juhlapäiväksi Valentinuksen päivä julistettiin Englannissa vuonna 1537.

Uskomuksia ja rusettiluistelua

Suomeen juhla rantautui Amerikasta, jossa siitä oli kasvanut suuri kansanjuhla kortteineen ja lahjoineen. Maan ystävänpäiväperinteisiin kuuluvat olennaisena osana myös rusettiluistelu sekä erilaiset uskomukset: esimerkiksi ensimmäisen päivän aikana vastaan kävelevän miehen sanotaan olevan naiselle se oikea, Valentine. Jos taas halkaisee omenan ystävänpäivänä, siementen lukumäärä kertoo, montako lasta omenan halkaissut tyttö tulee saamaan.

Sopii sinkuillekin

Suomessa ystävänpäivää on vietetty 1980-luvulta lähtien. Oman kalenterimerkinnän se sai vuonna 1987, jonka jälkeen ystävänpäivästä muodostui nopeasti toiseksi suosituin korttipäivä joulun jälkeen. Vaikka ystävänpäivä on ulkomailla erityisesti rakastavaisten juhla, keskitytään Suomessa yleisimmin muistamaan ystäviä ja muita läheisiä. Nyt olisikin sopiva hetki lähettää ystäville suloinen kortti tai – mikä parempaa – perinteinen kirje, joka varmasti ilahduttaisi ystävää pakkasten keskellä. Moni arvostaisi myös yhteistä aikaa: mitä jos kutsuisitkin lähipiirin kokoon ja kattaisit pöytään joko itse etukäteen tai porukalla illan aikana valmistettuja suussa sulavia herkkuja?

Ystävänpäivä on ennen kaikkea hyvä muistutus siitä, että ystävyyttä kannattaa hoitaa ja vaalia. Muutenkin kuin 14. helmikuuta.