Mikä tuo valoa pimeän keskelle, Timo Partonen?

”Tutkin työkseni kaamosmasennusta, jota sairastaa joka sadas suomalainen ja joka kymmenes masennuspotilas. Huomaan kuitenkin vaikutuksen myös itsessäni. Aamujen pimentyessä herään väsyneempänä. Ilman kylmetessä tulen myös nälkäisemmäksi.

Muutoksen näkee yleisemminkin katukuvassa. Ihmiset vetäytyvät enemmän omiin oloihinsa eivätkä ole muista kiinnostuneita. Neuvoni on, että kaamoksen keskellä kannattaa pysähtyä. Talvella ihmisen sisäinen kello jätättää tavallista enemmän, ja elimistö viestii, että on tarve rauhoittua.

Nyt ei ole kiire kuten muulloin ja on aikaa ajatella. Se on otollista aikaa luovuudelle ja mahdollistaa uusia oivalluksia. Itse valokuvaan talvisin luontoa. Nautin talvella pilvipäivistä, harmaasta, joka väistyy mustien iltojen tieltä. Odotan kevättä.”

Timo Partonen on tutkii kaamosmasennusta työkseen. Hän työskentelee Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksessa THL:ssä.

Teksti: Jussi Lehmusvesi