Mahavaivat kuriin

Ilmavaivoja, ummetusta, turvotusta, närästystä, vatsan vääntöä ja kääntöä. Vatsavaivat ovat lisääntymään päin, ja myös suoliston tulehdussairaudet yleistyvät. Pitäisikö valittavan vatsan kanssa suunnistaa apteekkiin vai lääkäriin?

"Apteekista löytyy välitön apu moneen vatsavaivaan, mutta jos vaivoista kärsivä on laihtunut, hänellä on kuumetta ja yleisvointi huono, niin sitten lääkärille”, kehottaa vatsaelinsairauksien erikoislääkäri Petri Pesonen. Vatsavaivaiset osaavat varmasti hakea apua apteekeista, mutta heitä riittää lääkäriinkin: parisenkymmentä prosenttia kaikista vastaanotolle tulevista valittaa erilaisia mahaoireita. ”Yleensä oireet ovat
epämääräisiä. Vatsan kipuhermotus on sen tyyppinen, että kivun paikantaminen on vaikeaa", Pesonen toteaa.

Maha on melkoinen tutkimuskohde

Pesosen mukaan vika ja oireet eivät läheskään aina lymyile samassa paikassa, mutta kyselemällä johdonmukaisuuksia yleensä löytyy. Potilaalta tiedustellaan, missä päin kipu piilee, miten oireet alkoivat tai liittyykö niiden alkamiseen ulkomaanmatkaa. Sekin selvitetään, onko suvussa esiintynyt vakavia oireita, onko ulosteessa verta, onko potilas laihtunut, ovatko kivut kovia, liittyvätkö ne kenties syömiseen tai paastoon. Potilaalta kysytään myös, onko hän käyttänyt säännöllisesti särkylääkkeitä, verenpainelääkkeitä tai mielialalääkkeitä, jotka voivat synnyttää sivuvaikutuksia. ”Tutkimuksen kannalta maha on laaja kohde – oli se sitten iso tai pieni.”

Usein myös potilaan yleinen terveyshistoria käydään läpi. Sekin pitää määritellä, onko potilas todella sairas vai ei. Tähän tarvitaan joskus verikokeita, kuvantamista, ultraääntä ja tähystystä. ”Joskus potilas pitää julistaa ensin terveeksi, jotta voi ruveta hoitamaan itse vaivaa. Aika usein käy niin, ettei löydy mitään sairautta, mutta vaivoja riittää. Esimerkiksi vatsakipuja, vaikka perusteellisilla tutkimuksilla mahasta ei löydy mitään vikaa.”  Vakava masennustila voi tuntua vatsakipuna, jolloin psyykkinen tuska ja ahdistus saavat ruumiilliset oireet. ”Monet reagoivat vatsallaan, kun he voivat henkisesti huonosti.” Vatsavaivoja liittyy joka lähtöön: pikkulapset kärsivät ilmavaivoista, ummetuksesta ja ripulista. Aikuisilla taas yönärästys on tavallinen vaiva; ajoittaisesta närästyksestä kärsii jopa viidennes väestöstä.

Joka kolmas maha ummessa

Määritelmästä riippuen lähes kolmannes suomalaisista kärsii ummetuksesta. Pesonen sanoo, että vaiva kannattaa hoitaa nopeasti. ”Suolen toiminta voi parantaa syömällä lisää kuituja. Myös vettä kannattaa juoda tarpeeksi, noin pari litraa päivässä. Liikkuminenkin on hyväksi.”

Vakavan vatsasairauden merkkejä ovat laihtuminen, veriulosteet ja kuumeilu. ”Jos kipuihin liittyy laihtumista tai jos ulosteessa on verta, kyseessä voi olla tulehduksellinen suolistosairaus. Tällainen on esimerkiksi haavainen paksusuolen tulehdus tai Crohnin tauti, jotka molemmat ovat yleistymässä. Suolistosairaudet ovat osittain periytyviä, ja niitä hoidetaan lääkkeillä.”

Nykyaika närästää

Vatsavaivoista on kärsitty tiettävästi läpi ihmiskunnan olemassaolon, mutta viime aikoina ihmisten lihomisen myötä refluksitauti, jonka yleisin oire on närästys, on lisääntynyt. Myös suoliston tulehdussairaudet ovat länsimaissa saaneet jalansijaa. ”Herkistyneen diagnostiikan myötä myös keliakiatapauksia löytyy aika paljon. On vaikea kuvitella, että tautia sinänsä esiintyisi enemmän kuin aikaisemmin.” Pesonen kertoo, että 1970-luvulla närästyksestä kärsivää potilasta kehotettiin menemään kotiin ja ottamaan ruokasoodaa. ”Silloin lähdettiin siitä, että närästys kuuluu asiaan. Nykyisin tähän vaivaan löytyy erilaisia happosalpaajia, mutta myös leikkauksia käytetään ongelman hoidossa. Närästyslääkkeet kuuluvat eniten myytyjen lääkkeiden joukkoon maailmalla.” Närästyksen kanssa ei kannata leikkiä, sillä hoitamaton närästys voi aiheuttaa komplikaatioita kuten ruokatorven haavaumia, nielemisvaikeuksia, ääniongelmia, kurkkukipua ja hammasvaurioita. ”Jos ihminen lihoo parikymmentä kiloa, hän voi saada refluksitaudin. Iso maha synnyttää painetta vatsaonteloon ja sieltä sisältö lähtee purkautumaan sinne, missä on pienin vastus, eli ylöspäin.”

Refluksitauti liittyy myös pitkittyneeseen yskään ja hengitysongelmiin, vaikka lääkärille tullaan astmaa epäillen. Taustalta voi paljastua kuitenkin refluksitauti. Vatsahapot saavat äänen sortumaan ja aiheuttavat nielemisvaikeuksia, jos ruokatorveen on ilmaantunut taudin seurauksena haavoja ja arpeutumia. Refluksitauti voi johtaa myös syöpään, vaikka se onkin hyvin harvinaista. Pesosen mukaan vaivasta kärsivän ei kannata käydä pitkäkseen syönnin päälle. ”Yläviistoasento on aina parempi.”

Keliakia kiusaa naisia

Onko miehen ja naisen vatsan toiminnassa eroja? ”Kyllähän naiset valittavat enemmän vatsavaivoja kuin miehet, mutta esimerkiksi vakavia löydöksiä on yhtä paljon molemmilla. Ehkä naisilla esiintyy enemmän toiminnallisia vaivoja, kun taas miehille närästystyyppinen oireilu on tyypillisempää. Tutkimusten mukaan mennään kuitenkin aika lailla tasa-arvoisissa merkeissä. Tosin keliakiaa esiintyy naisilla vähän enemmän kuin miehillä.”

Pesonen kuvaille keliakiaa omituiseksi taudiksi, joka aiheuttaa jopa masennusta.  ”Vastaanotolle saatetaan tulla tosi huonossa kunnossa, kun joka paikkaa koskee ja kolottaa. Keliakialöydöksen jälkeen ja uuden ruokavalion myötä potilas on puolen vuoden kuluttua aivan uusi ihminen.” Sairaudet ovat aina herkkä paikka ihmisille, ja vatsasairauksissa häveliäisyyttä esiintyy tavallistakin enemmän. Pesonen sanoo, että potilaiden suhteen noudatetaan asiaan kuuluvaa hienovaraisuutta. Hän tähdentääkin, ettei pidä mennä möläyttämään sellaista, josta potilaat saattaisivat loukkaantua. Huumorikin auttaa esimerkiksi silloin, kun edessä on paksusuolen tähystys. Rennompi meininki saa potilaan rentoutumaan.

Lisätietoja: www.vapautavatsasi.fi

Teksti: Kimmo Turunen