Flunssa eli nuhakuume on ihmisen yleisin sairaus

Flunssa on virusperäinen ylähengitystieinfektio, jonka oireet ovat tuttuakin tutummat: hiipien alkava kurkkukipu, lievä kuume, nuha ja yskä. Flunssan taustalla jyllää 10-20 eri virusta, joista yleisimpiä ovat rino- eli nuhavirukset ja koronavirukset. Monelle pienokaiselle tuo harmeja respiratory syncytial eli RS-virus, joka saattaa aiheuttaa flunssan lisäksi välikorvatulehduksen, uloshengitysvaikeuskohtauksen tai keuhkokuumeen. Muita merkittäviä hengitystieinfektioiden aiheuttajia ovat adeno-, influenssa A- ja B- sekä parainfluenssavirukset. Sikainfluenssa on muuntunut muoto influenssa A-viruksesta.

Selittämätön kausivaihtelu

Flunssavirukset riehaantuvat syksyllä, influenssavirukset puolestaan talvella. Syytä virusten kausivaihteluihin on toistaiseksi vain arvailtu. "Kukaan ei tiedä varmaksi, miksi virukset käyttäytyvät näin" professori Olli Ruuskanen Tyksistä sanoo.

Se kuitenkin tiedetään, ettei virusten kausivaihtelu liity ainoastaan kylmään tai sateiseen säähän, sillä samanlaista kausivaihtelua ilmenee myös lämpimissä maissa. Asiantuntijat arvelevat, että syksyn flunssakauden laukaisee kesälomien päättyminen ja ihmisten ahtautuminen samoihin sisätiloihin. Tiivis tunnelma tarjoaa viruksille oivan mahdollisuuden levitä tehokkaasti ihmisestä toiseen. "On kuitenkin täysi arvoitus, miksi esimerkiksi RS-virusepidemia ilmenee Suomessa vain joka toinen syksy, ei vuosittain", Ruuskanen toteaa.

Pöpö viihtyy nenässä

Flunssa tarttuu yleensä suoraan ihmisestä toiseen. Virukset viihtyvät erityisesti nenäeritteessä, josta ne kulkeutuvat sairastuneen käsien kautta toisen henkilön käsiin ja edelleen nenään. Tästä syystä tärkein yksittäinen flunssan ehkäisykeino on professori Ruuskasen mukaan käsien pesu sekä kättelyn välttäminen.

Flunssa voi tarttua myös pisaratartuntana ilmateitse. Nuhanenän niistäessä tartuntavaarassa ovat kaikki, jotka ovat hänestä kahden metrin päässä tai lähempänä. Aivastus levittää viruksia vielä tehokkaammin. Flunssaviruksia on kuitenkin vaikea vältellä, vaikka pysyisikin kaukana nuhaisista ja yskäisistä lähimmäisistään. Flunssapotilas nimittääin levittää virusta jo ennen kuin hän itse edes tunnistaa tautinsa oireet. Myös perheen sisällä on vaikeaa, lähes mahdotonta välttä flunssavirusten tarttumista. "Pienten lasten vanhemmat joutuvat hoitamaan nuhakuumeeseen sairastuneita lapsiaan ja sairastuvat tästä syystä itsekin. Tämä pitää vain hyväksyä elämän kulkuun kuuluvana asiana", Ruuskanen sanoo.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että flunssavirukset viihtyvät huonommin syljessä kuin nenäeritteessä. Flunssaisen puolison tai seurustelukumppanin suuteleminen voi siis onnistua ilman, että tauti tarttuu lempiväisestä toiseen - tosin nenäkosketusta tulee välttää!

Vilustuminen ei aiheuta flunssaa

Flunssan itämisaika riippuu aiheuttajaviruksesta, mutta se on yleensä 24-72 tuntia. Usein ajatellaan, että flunssalla ja kylmettymisellä olisi yhteys. Nykytiedon perusteella yhteyttä ei ole, vaan flunssa vaatii aina virustartunnan, yleensä ihmisestä toiseen.

Flunssan oireet vaihtelevat aiheuttajaviruksen mukaan. Rino- ja koronavirukset voivat aiheuttaa nuhan lisäksi kuumetta, parainfluenssavirukset puolestaan kurkunpäätulehdusta. Influenssaviruksiin liittyy monesti taudin alkuvaiheessa voimakkaita yleisoireita kuten lihas- ja päänsärkyä sekä korkeaa kuumetta.

Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, ettei hengitystieinfektion aiheuttajavirusta voi nimetä pelkkien oireiden perusteella - oireistot muistuttavat liiaksi toisiaan. Lääkäri voi selvittää tarkemmin aiheuttajaviruksen alkuperän nenänielun limasta, mutta siihen on harvoin aihetta. Bakteeritulehduksissa, kuten keuhkokuumeessa, veren CRP-arvo nousee.

Flunssa kestää noin viikon, mutta esimerkiksi rinoviruksen aiheuttama tauti voi kiusata aikuista yli kaksikin viikkoa. Sairastunut joutuu alkupäivinä niistämään usein, sillä nuha on ensin vetistä ja muuttuu sitten sameammaksi eritteen määrän vähentyessä. Paksu nuhaerite ei siis välttämättä merkitse poskiontelon tulehdusta vaan on yleensä merkki paranemisesta.

Yskä on puolestaan aluksi kuivaa ärsytysyskää ja muuttuu vähitellen limaisemmaksi. On tavallista, että yskiminen jatkuu pitkään, vaikka taudin muut oireet olisivatkin jo hävinneet. Kuume liittyy useimmiten taudin alkuvaiheeseen. "Kuume ei ole oireena lapsella vaarallinen, mutta mikäli kuume nousee yli 40 asteen, bakteeritautien mahdollisuus lisääntyy", professori Ruuskanen sanoo.

Rokote tehoaa influessaan

Flunssan aiheuttaman nuhan tai yskän hoitoon ei ole löydetty tehokkaita lääkkeitä, joten tutut hyvät neuvot pätevät edelleen. "Niitä ovat oireenmukainen hoito, lepo, etenkin lapsilla riittävä nesteytys ja tarvittaessa särkylääkkeen nauttiminen", Ruuskanen neuvoo. "Huoneen lämpötilan on tärkeä olla riittävän alhainen eli 20 astetta."

Antibiooteista ei ole lainkaan hyötyä tavallisen nuhakuumeen hoidossa. Sen sijaan ne ovat tehokkaita esimerkiksi influenssassa yleisimpien jälkitautien, kuten bakteeritulehduksen aiheuttaman välikorvatulehduksen ja keuhkokuumeen, hoidossa. Tavallista nuhakuumetta vastaan ei myöskään voi rokottautua, sillä flunssarokotteiden valmistaminen on mahdotonta virusten suuren määrän ja muuntelukyvyn vuoksi. Sen sijaan esimerkiksi influessa A:n ehkäisykeinona rokote on tehokas ja suhteellisen haitaton. "On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei influenssarokote anna suojaa tavallisia flunssaviruksia vastaan".

Orionin flunssavalmisteet 

Teksti: Paula Larjo
Lähde: www.terveyskirjasto.fi